Petterikäristys eli poronkäristys, osa 1.

Pakkanen täynnä Petteriä päätin aloittaa helposti ja kaivaa yhden kolmesta käristyspaketista sulamaan. Mukana tulleessa reseptivihossa oli parikin simppeliä käristysreseptiä, joista seurasin suunnilleen sitä, johon sai laittaa pekonia ja olutta.

Olut sopi mainiosti projektiini ja kun jääkaappi oli täynnä olutta (eikö minulla olekin hyvät oltavat: pakastin täynnä poroa ja jääkaappi olutta…) valitsin tähän stoutia. Säästin osan ruokajuomaksi, vaikka olin aika varma, etten saisi sitä juoduksi. Yllätyin kutenkin, kun maku ei ollutkaan katkera, vaan pehmeä, joskin voimakas. Inhoamani kitkerä alkumaku puuttui lähes tyystin.

Itse käristys oli varsin hyvää, muttei ehkä niin supererikoista kuin ehkä odotin. Olut toi liemeen mainiota makua ja sopi tähän kuin nenä päähän.

Poronkäristys

500 g poronvasan käristyslihaa
150 g pekonia, suikaloituna
2 sipulia, hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä, nienonnettuna
vajaa puoli puskaa timjaminoksia, sidottuna kimpuksi
1 laakerinlehti
pullo tummaa olutta (käytin itse stoutia)
3 dl lihalientä
suolaa ja pippuria

1. Paista pekoni pannulla.

2. Lisää ja kuullota sipuli.

3. Lisää käristyslihat.

4. Lisää valkosipuli, timjami ja laakerinlehti. Lisää olut ja lihaliemi ja anna hautua miedolla lämmöllä, kunnes liemi on suurimmaksi osaksi haihtunut.

5. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoile perunamuusin ja puolukoiden kera.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Sydämelle parempi carbonara*

Inspiroiduin niin valtavasti eilisestä pekonilöydöstäni, että päässä alkoi heti raksuttaa, mitä kaikkea hyvää ja terveellistä sitä voisi rypsipekonistaan alkaa valmistaa. Eikä aikaakaan, kun ajatukset hakeutuivat kohti pasta carbonaraa, tuota verisuonten tukkijoiden kuningasruokaa.

Carbonaran runkohan muodostuu perinteisesti pekonista, keltuaisista ja kermasta. Pekoni kuitattiin terveelliseksi jo kaupassa, keltuaisten sijaan päätin käyttää koko munan ja kerma piti nyt vaan jättää pois, koska se on rasvaista ja hyvää tai vähärasvaista ja pahaa. Pitkän iän varmistaa vielä lopuksi joukkoon heitetyt kirsikkatomaatit ja rucolanlehdet. Ihan hyvää tästäkin tuli.

(*Tämän blogikirjoituksen otsikko ei sisällä terveysväittämiä.)

Sydämelle parempi carbonara

HK:n rypsiporsas -pekonia (noin 2 per lärvi)
kananmuna (noin 1 per 2 lärviä)
pippuria
puolitettuja kirsikkatomaatteja
rucolanlehtiä

1. Keitä spaghetti ohjeen mukaan.

2. Pastan kiehuessa viipaloi pekonit pieniksi paloiksi ja ruskista pannulla.

3. Kun pasta on kypsää, valuta vesi pois, heitä spaghetit takaisin kattilaan, lisää muna, pippuri ja pekonit ja sekoittele (ei levyllä), niin että munat hyytyvät spaghetin lämmössä.

4. Heitä lopuksi sekaan tomaatit ja rucolanlehdet ja tarjoa heti.

5. Pitkää ikää!

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pilalla

Kiitos HK! Jos maailmassa on jotain pyhää niin pekoni. Se ei näemmä ole estänyt tuomasta markkinoille “sydänystävällistä rypsipekonia”. Kun ostan pekonia, minua ei kiinnosta, että sen rasvasta alle 1/3 on kovaa rasvaa, että se sisältää runsaasti omega kolmosta tai että se on tehty sydämelle paremmasta rypsipossusta. Kun ostan pekonia, haluan suolaa, verisuonet tukkivan kolesterolipaukun ja pekonieläimen taivaallista makua.

Ensi kerralla amerikan pekoni jää hyllyyn.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Provencen lihapata

Lihapatoja olen blogannut monenlaisia. Viime aikoina en ole enää jaksanut jokaista tänne laittaa, kun peruskonsepti tuntuu olevan suunnilleen sama: nautaa, lammasta tai possua pataan (ja naudan tapauksessa pakollinen possukomponentti eli pekoni), sekaan sipulia, porkkanaa, lehtiselleriä, jokunen yrtti tai muu mauste ja liemi viiniä, lihalientä tai näiden sekoitusta. Sitten muutama tunti uunissa ja hyvää tuli.

Peruskonsepti on sama myös tässä lihakirjasta nappaamassani provencen lihapadan reseptissä. Halusin laittaa tällä kertaa pataan tomaattia, kun lähikauppa yllätti näin talvikaudella kypsillä ja edullisilla marokkolaisilla tomaateilla, joten resepti sopi kuin nenä päähän. Muina variaatiopisteinä tässä toimivat neilikka (joka ei kovasti maistunut) ja appelsiininkuori (joka maistui). Appelsiini toi tähän raikkauden lisäksi mukavan tuoksun, joka levisi jo paistoaikana ympäriinsä ruokahalua herätellen.

Provencen lihapata

1,5 kg patalihaa naudasta (esim. rinta, etuselkä)
2 rkl oliiviöljyä
350 g pekonia tai possunkylkeä tai molempia, kuutioituna
5 dl valkoviiniä
5 dl vettä tai mietoa lihalientä
1 sipuli
4 neilikkaa
4 valkosipulinkynttä, pilkottuna
2 laakerinlehteä
muutama timjaminoksa (tai kuivattua timjamia)
1 appelsiinin kuori raastettuna
2 porkkanaa isoina paloina
3 lehtisellerin vartta, isoina paloina
500 g tomaattia, kuutioituna
suolaa ja mustapippuria

1. Leikkaa nauta melko isoiksi suupaloiksi. Voit poistaa osan rasvasta, mutta älä poista kaikkea.

2. Lämmitä oliiviöljy isolla paistinpannulla. Ruskista pekoni tai kylki kevyesti (muttei rapeaksi). Siirrä reikäkauhalla isoon pataan. Ruskista nauta samalla pannulla muutamassa erässä ja siirrä myöskin pataan.

3. Kaada hieman viintä pannuun ja kaada se sekä paistorasvat pataan. Kaada pannulle loppu viini, kiehauta ja kaada pataan. Toista sama vedelle/lihaliemelle. Nesteen tulisi peittää lihat parilla sentillä tässä vaiheessa.

4. Leikkaa sipuli puoliksi ja pistä kumpaankin puolikkaaseen pari neilikkaa ja lisää pataan. Lisää myös valkosipuli, yrtit, appelsiinin kuoriraaste, porkkanat, lehtisellerin varret ja tomaatit. Mausta kevyesti suolalla (muista että pekonista irtoaa suolaa ja veden haihtuessa suolaisuus muutenkin lisääntyy). Laita pata 120 asteiseen uuniin, tai keitä miedolla lämmöllä 3-4 tuntia, eli kunnes liha on täysin pehmennyt.

5. Pata on parhaimmillaan päivän tai parin päästä, joten sen voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä. Lisäkkeenä voi tarjota perunaa muodossa tai toisessa, tai vaikka pastaakin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Riistatäytteiset raviolit votkakastikkeella

Alkuruokana nautimme lintujemme rinnattomat osat ravioleihin täytettynä. Ravioleja en ollutkaan koskaan ennen valmistanut, ja koska meiltä puuttui hienot muotit, ulkonäöstä tuli hieman kyseenalainen. Lisäksi kuvanmukainen säilytystapa ei ole se kaikkein optimaalisin, vaan kannattaa harkita reseptin noudattamista, tai nopeaa keittämistä. Näin ainakin säästää muutaman harmaan hiuksen.

Jos nyt ulkonäkö ei ollut tämän ruuan vahvuus, maku oli vallan mainio. Votkakastike täydensi vielä makua mainiosti. Senkään kanssa ei voi mennä pieleen, kun aineet ovat lähinnä rasvaa rasvalla ja vielä votkalla terästettynä. Koska säädimme aikamme raviolien kanssa, kastike ehti myös keittyä hyvin kasaan.

Riistatäytteiset raviolit votkakastikkeella

Pastataikina:
200 g durumvehnäjauhoja
2 munaa
1/2 tl suolaa

Täyte:
1 rkl oliiviöljyä
50 g pekonia
100 g porsaan jauhelihaa
125 g riistan lihaa
1 valkosipulinkynsi
2 rkl punaviiniä
1 rkl konjakkia
1 tl timjamia
suolaa
ripaus mustapippuria
ripaus viherpippuria
4 rkl persiljaa
1 pieni muna

1. Tee pastataikina: sekoita aineet yhteen ja vaivaa. Anna levätä 15 minuuttia.

2. Valmista täyte: Paista pekonia öljyssä kunnes se on ruskistunut, lisää kuutioitu riistaliha sekä porsaanliha ja mausteet (ei persiljaa), anna hautua 5 minuuttia. Lisää viini ja konjakki ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Jäähdytä. Laita kaikki ainekset kananmunan ja persiljan kanssa monitoimikoneeseen ja jauha tasaiseksi massaksi.

3. Tee pastakoneella 1/4 taikinasta noin metrin pituinen suikale ja katkaise se kahteen palaan. Asettele taikinan päälle noin 5 cm välein hieman täytettä, voitele toinen reunoista vedellä ja käännä toinen reuna täytteen päälle. Sulje tiiviisti ja ota taikinamuotilla puolikuun muotoisia ravioleja. Laita jauhotetulle leivinliinalle odottamaan. Toista sama koko taikinalle.

4. Keitä raviolit runsaassa suolavedessä 4-5 minuuttia.

5. Tarjoa heti votkakastikkeen kera.

Votkakastike

50 g voita
2,5 dl kuohukermaa
2-3 rkl votkaa
100 g gorgonzola-juustoa
suolaa ja pippuria

1. Sulata voi miedolla lämmöllä. Lisää kerma ja juusto. Sekoittele kunnes juusto on sulanut. Lisää votka. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja sekoita hyvin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kanaa pekonissa

Talvisaikaan tuntuu aina ruuanlaiton inspiraatio häviävän johonkin. Kesällä ja erityisesti syksyllä tiskit tulvivat kaikenlaista kauden herkkua, mutta näin kevättalvella tarjolla tuntuu olevan vain raakoja kasvihuonevihanneksia, eikä muutenkaan riitä intoa juosta ympäriinsä ruokaa kotiin roudaten. Niinpä kokkailutkin ovat viime aikoina sujuneet lähinnä vanhaa toistaen.

Tuossa eräänä päivänä kuitenkin tehtiin pitkästä aikaa ruokaa pekonista. Tai kana tässä kai on pääosassa. Kanan kääriminen pekoniin on aina hyvä idea, koska pekonin rasva ehkäisee hieman kanan kuivumista. Eikä se pekonikääreen syöminenkään niin vastenmielistä ole. Resepti on vaihteeksi Cook with Jamiesta.

pekonikana

Kanaa pekonikääreessä

kanan rintafileitä
pekonia muutama siivu per file
purjoa
timjamia
valkoviiniä
oliiviöljyä
voita
suolaa, pippuria

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kulhossa purjo, timjami, voi, oliiviöljy, suolaa, pippuria ja loraus valkoviiniä ja sekoita. Laita sekoitus pienehkön uuniastian pohjalle. Kääri kanat pekoniin ja laita purjosekoituksen päälle.

2. Heitä päälle loraus oliiviöljyä ja pari timjaminoksaa. Paista keskitasolla 25-35 minuuttia.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

PPPC-pasta

Minusta ruokablogin tulisi kuvasta bloggaajan ruokavaliota. Koska meillä syödään tätä nykyä pastaa noin neljänä päivänä viikossa, lienee paikallaan blogata pastareseptejäkin melkoisen tiuhaan.

Tämän pastan ainekset on helppo muistaa kauppareissulla, kunhan pitää mielessään kirjainyhdistelmän pppc – pekoni, persilja, punasipuli, chili. Näistä aineksista valkosipulilla terästettynä syntyykin varsin mainio ja yksinkertainen pastakastike. Resepti on Aglio & Oliosta.

persiljapasta

Spaghetti con prezzemolo e pancetta

persiljaa
punasipulia
pekonia
valkosipulia
kuivattua chiliä

Freesaa sipulia voissa 10 minuuttia. Lisää valkosipuli ja pieneksi pilkottu pekoni ja jatka freesaamista hetki. Lisää chili ja paljon persiljaa. Sekoita pastan kanssa. Lisää tarvittaessa hieman pastan keitinvettä. Tarkista mausteet ja lisää hieman öljyä. Tarjoile pecorinon tai parmesaanin kanssa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pasta carbonara, toinen yritys

Kävijätilastoja katsellessa minua alkaa aina harmittaa. Huomattava osa tämän blogin vierailijoista päätyy blogiin hakemalla pasta carbonaraa, ja päätyy ikivanhaan postaukseeni carbonarasta reseptillä, joka ei mielestäni edes ole kovin kummoinen.

Tätä puutetta on pitänyt jo pitempään korjata, mutta ongelma on ollut juuri se, minkä vanhassakin postauksessa mainitsin: olen kokeillut monia reseptejä, mutten ole yhteenkään niistä täysin tyytyväinen. Roomassa sain pari vuotta sitten vallan mainiota ja erittäin yksinkertaista carbonaraa, mutta tämän toistaminen kotioloissa ei ole aivan vieläkään onnistunut. Olenkin päätynyt siihen, että ongelma löytyy ennemminkin hellan edestä kuin kokeilluista resepteistä.

Tähän ongelmaan on auttanut, vähitellen kehittyneen pastankeittotaidon ohella, Aglio & Olio -kirjan carbonara-resepti, jossa käytetään vähemmän nestettä kuin monissa muissa kokeilemissani resepteissä. Tämän ansiosta pastasta ei tule sellaista kermavelliä kuin minulle tuppaa helposti käymään. Eli jos sinullakin on ongelmia carbonaran kanssa, suosittelen kokeilemaan tätä reseptiä..

carbonara

Spaghetti alla carbonara

sipulia
2-3 siivua pekonia per lärvi
1 kananmuna per lärvi
ranskankermaa
parmesaania
pippuria

1. Pilko ja kuullota sipuli, lisää pilkottu pekoni ja paista 10 minuuttia.

2. Sekoita eri kulhossa kananmunat, tilkka ranskankermaa ja runsaasti parmesaania.

3. Sekoita pasta pekonin ja sipulin kanssa. Lisää kananmuna-kermaseos. Lämmitä nopeasti mutta ole tarkkana, ettei muna ala hyytyä. Mausta pippurilla. Tärkeää on se, että kermaa on vain vähän. Ruoka ei saa olla kermaista.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pizzerian pekonipasta

kikijakiira

Kun saan käsiini uuden pastakirjan, ei liene yllätys, että kaivan sieltä mitä pikimmiten pekonipastan reseptin. En ollut oikeastaan lainkaan pettynyt, kun lyhyellä selauksella onnistuin löytämään lukuisia sellaisia. Ja mikä hienointa, italialaiset eivät kuulemma ole turhantarkkoja pastan luokittelun kanssa. Muutama pekonisiivu ei tee pastasta lihapastaa, vaan sen voi hyvillä mielin luokitella kasvisruuaksi.

Ruokabloggaajana olen myös oppinut arvioimaan reseptien hyvyyttä. Sorsanpaistajan tärkein sääntö onkin, että jos reseptin ohjeistus alkaa “paista pekoni voissa”, voit olla varma, että ruuasta tulee hyvää. Etenkin, jos muina raaka-aineina on kermaa ja tomaattia.

pekonivoi

Maccheroncini al fumé

valkosipulia
voita
pekonia
tomaatteja
kermaa
chiliä

1. Paista pekoni voissa, lisää pilkottu valkosipuli. Lisää pilkotut tomaatit (voit käyttää myös tölkkitomaatteja) ja tilkka chiliä. Anna hautua 15 minuuttia, lisää kerma. Anna makujen sekoittua hetki.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Rucola-pekoni-tomaattipasta

omena

Jos elämä joskus tuntuu liian korkealla olevan omenan tavoittelulta, ei kannata huolestua, toisilla se on sitä kirjaimellisesti.

Haaveilin eräänä iltana pastasta, jossa olisi rucolaa. Ajatuksena oli tehdä siitä lihatonta, eli laittaa rucolaa, tomaattia, oliiviöljyä ja parmesaania. Kaupassa en kuitenkaan pystynyt hillitsemään itseäni pekoniosaston läpi kulkiessani, joten pakkohan sinne oli pekoniakin vähän sekaan laittaa. Niinpä tästä tulikin kasvispastaa pekonilla höystettynä. Eikä se tätä ainakaan huonontanut. Mausta tuli melko lailla italialaishenkinen.

rucolapasta

Rucola-pekoni-tomaattipasta

spagettia
suolaa keitinveteen

pari siivua pekonia syöjää kohti
kirsikkatomaatteja puolitettuna
rucolaa
raastettua parmesaania
oliiviöljyä
pippuria

1. Keitä spagetti suolatussa vedessä.

2. Pastan keittyessä leikkaa pekoni paloiksi ja ruskista ne nopeasti.

3. Valuta spagetti ja sekoita kattilassa tai tarjoiluastiassa kasvikset (myös pekoni) sekaan. Mausta parmesaanilla, öljyllä ja pippurilla. Tarjoa heti.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone