Spiegelau-olutlasitasting

Olutta kerrakseen

Olenpa tyytyväinen, että aloitin olut-projektin pari vuotta sitten. Muuten en olisi osannut nauttia maanantaina järjestetystä Spiegelau-olutlasitastingista, johon sain Decanterilta kutsun. Ennakko-odotuksetkin olivat korkealla, koska muutama vuosi sitten Riedel-viinilasitasting oli erittäin mielenkiintoinen kokemus, joka tosin osoittautui aika kalliiksi kun viinilasihyllyyn alkoikin yhtäkkiä olla tarvetta hankkia jos jonkinlaista lasia.

Perusfilosofia oli Riedelin lasien myötä tuttu: oluita on erityyppisiä ja eri oluissa on tarvetta korostaa erilaisia asioita ja tämä onnistuu lasin muotoilulla. Kuten Riedeleissäkin, myös olutlaseissa suurimmat erot olivat tuoksuissa: muotoilluista laseista oluen tuoksut tulivat huomattavasti voimakkaampina esiin kuin verrokkina olleesta peruslasista (kuvassa vasemmalla). Amatöörinä sanoisin jopa, että olutlaseissa muotoilulla on enemmän väliä kuin viinilaseissa, koska oluiden makukirjo tuntuu laajemmalta kuin viineissä. Maistelimme lageria, vehnäolutta, IPAa, stoutia ja trappistiolutta kullekin tarkoitetusta lasista (joskin tulppaanilasi on yleisemmin tarkoitettu voimakasaromisille oluille).

Mielenkiintoista on päästä seuraavaksi tekemään vertailua huonoksi todetun perusbaarilasin sijaan Alkossa myytäviin ale– ja vehnäolutlaseihin, jotka löytyvät kaapista vanhastaan. Hintaluokkakin on suunnilleen sama. Harmi vain, että Alkon laseja ei ole kuin kolmen tyyppisiä, joten Spiegelaun IPA- ja stout-laseille ei varsinaisesti löydy vertailukohtaa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *