Farang

Päivän indeksi 84.

Ensimmäisen viikon pudotus oli huima, mutta nyt paino on pysytellyt suunnilleen samoissa lukemissa muutamia päiviä. Ei tässä sikäli mitään paniikkia, koska olen laihtunut puolessatoista viikossa suunnilleen sen verran kuin ajattelin laihtuvani kolmessa. En voi vieläkään sanoa tehneeni ruokavaliossa kovin merkittäviä muutoksia, joten tähän mennessä pudonnut paino lienee lähinnä nestettä. Heiaheian mukaan urheilin kyllä viime viikolla reilut 10 tuntia, joten ehkä silläkin on vaikutusta.

Laihdutuskuurin aikana tulee tietenkin monenlaisia mielitekoja ja lupasinkin itselleni jo Alian brunssin kunhan ensimmäinen kolmannes tavoitteesta on täytetty. Sitä odotellessa on hyvää aikaa muistella taannoista käyntiä Farangissa.

Me harrastamme todella vähän ravintoloita ja vielä vähemmän aasialaistyylisiä fine dining -ravintoloita, joten en oikein osaa kiinnittää Farangin tasoa millekään skaalalle. Sen voin kuitenkin todeta, että Farang oli kevyesti paras ravintola, jossa olen käynyt.

Vierailimme ravintolassa viiden hengen porukalla lauantaina illalla. Ruokasali on varsin suuri ja hälyinen, kuten monet muutkin ovat todenneet, ja aivan täynnä. Tämä ei kuitenkaan olennaisesti häirinnyt tunnelmaa, lukuunottamatta naapuripöydässä elämänsä hauskinta iltaa viettänyttä naista, joka nauroi erittäin kovalla äänellä, usein ja paljon.

Otimme sittemin jo listalta poistuneen Ao Nang -maistelumenun, johon sisältyi yhteensä hulppeat yhdeksän pientä annosta. En ole kovin tulisen ruuan ystävä, joten hieman jännitti miten kestän seitsemän annoksen chilimäärän ennen jälkiruokia. Chilikiintiö tulikin täyteen, mutta vasta viimeisen ruokalajin aikana.

Suosikkini olivat kaksi ensimmäistä alkupalaa, jotka oli hienosti rakennettu todella moniulotteisiksi makupommeiksi, kuten tarjoilija meille niitä kuvasi. Pääruuista paras oli joka paikassa valtavasti hehkutettu karamellisoitu possu, joka totta vieköön osoittautui hehkutuksen arvoiseksi. Pöydästämme kuului tätä syödessä lähinnä hörinää, maku oli niin taivaallinen. Heikommasta päästä taas oli hieman mitäänsanomaton tofu-annos, joskin sekin oli kyllä erinomaisesti valmistettu. Pidin erityisen paljon myöskin hola hola -jälkiruuasta, joskin muu pöytäseurue piti enemmän toisesta kakkuannoksesta.

Juomana toimi tällä kertaa olutprojektini inspiroimana olut, mikä olikin erittäin hyvä ja toimiva valinta Kaakkois-Aasialaisille mauille. Yksi seurueestamme otti myös suositusviinit menulle, eikä niissäkään ilmeisesti vikaa ollut. Tarjoilu oli läpi illan erittäin lämminhenkistä ja ystävällistä.

Alla vielä pokkariräpsäisyt annoksista.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Peruslauantai

“Peruslauantai”, totesivat ruokabloggaajat ympärilläni, kun laseihin kaadettiin puolen päivän maissa kaksin käsin samppanjaa. Tällä kertaa meitä oli saapunut ennätysrunsaslukuinen joukko, kolmisenkymmentä, Helkan keittiöön maistelemaan samppanjaa, ruokaa laittamaan ja tuotoksiamme (muiden keittiön antimien ohella) maistelemaan.

Lauantaista voi lukea ainakin Kulinaarimurulasta, Sillä sipulista ja Pumpkin Jamista, joten tässä vain pintaraapaisu.

Muiden ruokabloggaajien tapaamisen lisäksi minut houkutteli paikalle erityisesti Essi Avellanin pitämä samppanjatasting, meillä kun ei samppanja varsinaisesti kuulu ihan perusjuomavalikoimaan. Lisäksi itse luento oli mielenkiintoinen johdatus aiheeseen. Essin ote asiaan oli mukavan rento, eikä siinä ollut lainkaan “minä olen suuri viiniasiantuntija”-henkeä, vaikka asiatietämys luonnollisesti olikin kohdallaan.

Ruokien kokkaaminen toisten ruokabloggaajien kanssa oli myös hillittömän hauskaa, joskin 30 samassa tilassa toimivan kokkaajan johdosta myös varsin sekavaa puuhaa kun kaikki halusivat päästä samaan aikaan sen saman sokeripussin kimppuun. Kokkailimme noin viiden hengen porukoissa ja kun liesiä oli vain kaksi ja leikkuulautoja yksi ryhmää kohden, tietynlaista priorisointia piti harjoittaa. Ja muistaa, että Merituulin levyä ei sovi säätää, se on juuri oikeilla säädöillä.

Ilmeisesti osoittauduimme kuitenkin kelvollisiksi keittäjiksi, koska ruuanvalmistukseen käytetystä ajasta kului vain reilut puolet ennen kuin kaikki oli jo valmiina, ja illalla nautitut ruuat olivat kovasti samanlaisia kuin meidän tekemämme. Meille jäikin hyvin aikaa mm. leikkuulaudalle jääneen harvinaisen kuvauksellisen punasipulinpuolikkaan dokumentoimiseen.

Illan syömingit aloittivat sapakset, eli suomalaiset vastikkeet tapaksille. Lautaselle oli kasattuna savumuikkua ja perunasalaattia, leipäjuustoa ja kirsikkatomaattihilloketta, savuporotartar ja marinoitua punasipulia, siikacheviche ja ruisleipää sekä paahdettua saaristolaisleipää, aura gold moussea ja marinoitua omenaa. Oma suosikkini näistä oli ceviche (kuvassa terävänä), jota pitää joskus kokeilla kotioloissakin.

Pääruokana tarjottiin grillattua poron paahtopaistia, tummaa herukkakastiketta ja omena-perunapaistosta. Poroa en ole kovin usein päässyt maistamaan, joten sitä olikin mielenkiintoista mutustella. Valmistusmetodiin kuului tiettävästi kypsennys erittäin miedossa lämmössä erittäin pitkään ja sen jälkeen nopea grillaus. Liha oli mukavan punaista ja mehevää. Eräskin ruokablogimaailman pinot noir söi tätä kaksi lautasellista..

Ennen jälkiruokia saimme vielä aiemmin tekemäämme rosmariini-limesorbettia. Rosmariini toi sorbettiin aika mielenkiintoisen säväyksen, joskin se maistui tässä vähän turhankin vahvasti. Kiitokset Marille annoksensa lainaamisesta kuvattavaksi. 🙂

Ja ihan kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi syömistä, eteemme kannettiin vielä lajitelma jälkiruokia, joihin sisältyi suklaakakkua, punaherukkajäädykettä ja mustikkajuustokakkua. Erityisesti suklaakakku jäi mieleeni. Ensi kerralla kaksinkertaistan vakiosuklaakakkuni voimäärän, niin ehkä lopputulos on lähempänä tällaista.

Kaikenkaikkiaan päivä oli erittäin mukava ja oli hienoa nähdä näin paljon ruokabloggaajia kerralla koossa. Valitettavasti kovin monen kanssa ei ehtinyt paljon sanoja vaihtaa, mutta onhan niitä tulevia miittejä. Erityiskiitos tapahtuman järjestäneelle taholle vaivannäöstä ja panostuksesta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone