Pasta-lohisalaatti

siili.jpg

Takapihan eläinsarja täydentyi eilen illalla siilillä. Kuva ei ole ihan täydellinen, kun oli jo vähän hämärä ja siili lähti syystä tai toisesta karkuun melko pian sen jälkeen kun aloitin kuvaussessiot.

Eilisen indeksi: 54.

Puoliväli lähestyy kovaa vauhtia. Taitaa tosin vielä muutama päivä mennä, sillä en ole varsinaisesti ollut kuin yhdessä punnituksessa alle puolivälin. Toisaalta paino tuntuu ottavan muutaman päivän välein aina hieman isompia askeleita alaspäin, joten ehkä se tästä.

Jos minä saisin päättää, olisi tämä Johannan pastasalaatti korkealla Pastanjauhajien kesäruokakisassa. Johanna on nimittäin onnistunut luomaan melkoisen ihmeen: herkullisen salaatin, jossa ei ole rucolaa tai pinjansiemeniä. Kuva ei ehkä näytä kovin erikoiselta, mutta tämä oli oikeasti melkoisen herkkua. Tekovaiheessa yllättävän ongelman tuotti jostain syystä noin puoleksi tunniksi katkennut vedentulo. Olin nimittäin juuri käsitellyt savulohen ja yhtäkkiä hanasta ei tullutkaan vettä. Siinä sitten kituuteltiin kalalta haisevin käsin puolisen tuntia. Ohjeessa ei ollut lainkaan mittasuhteita, mutta laitoin omaan versiooni kolmisensataa grammaa lohta, puoli pakettia penneä, puolikkaan kurkun ja puoli purkillista kirsikkatomaatteja. Kirsikkatomaatit on muuten myös hyviä. Keväällä olin niistä niin innostunut, että ostin aina paketillisen niitä, kun teki mieli karkkia.

salaatti.jpg

Pasta-lohisalaatti

pennepastaa
lämminsavulohta
kurkkua
purjoa / kevätsipulia
kermaviiliä
tilliä
sitruuna
mustapippuria
suolaa
sokeria
Turun sinappia
kirsikkatomaatteja
(kylmäsavulohta)
kananmunaa

Keitä pasta. Voit tietysti käyttää mielipastaasi, mutta itse olen tykästynyt pennepastaan. Laita jäähtynyt pasta kulhoon ja lisää päälle ruodittua lämminsavulohta, purista päälle puolen sitruunan mehu. Lisää reiluiksi paloiksi leikattua kurkkua sekä hieman purjoa / kevätsipulia renkaina. Mittasuhteet on vähän mututuntumalla eli mistä sattuu tykkäämään.

Sekoita kermaviiliin sitruunamehua, sinappia, mustapippuria ja ripaus suolaa ja sokeria. Myös tillin voi lisätä kastikkeeseen tai vasta valmiin salaatin päälle. (Kermaviilin asemasta alkuperäisessä ohjeessa oli muistaakseni puolet majoneesia ja puolet ranskankermaa. Itse käytän tällä hetkellä puolet labnehia ja puolet maustamatonta jugurttia, joka on bulgarian jugurtin paksuista.)

Jos teet salaatin etukäteen, sekoita kastike joukkoon vasta viime metreillä sillä pasta imee kastikkeen nopeasti. Koristele vaikka kirsikkatomaateilla ja kylmäsavulohella. Päälle kannattaa laittaa myös keitettyä kananmunaa lohkoina, sopii kivasti kalan kanssa! Salaatti maistuu kyllä seuraavanakin päivänä vaikka ei ole enää kovin esteettisen näköistä kun kastike on imeytynyt.

Pitäisi joskus kokeilla sitä Johannan toistakin herkkua, eli juustokakkua. Jos joku vaan kertoisi, mitä sille lopulle baileysille tekisi..

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Polkkiksen kesäkeitto

Eilisen indeksi: 58.

Ihan vaan lyhyesti laihdutuskuurin etenemisestä: alkaa näkyä.

Tein tuossa viime viikolla työruuaksi Polkkapossun kesäkeittoa. Keitto oli kyllä maukasta, mutta ei toiminut lämmitettynä enää aivan niin hyvin. Chili sen sijaan näyttää ryydittävän sopivasti lähes mitä tahansa keittoa. Omassa versiossani oli yhteensä 4700kJ, joka jakautui suhteissa 56-18-25. Alkuperäisen ohjeen rasvamäärä oli huomattavasti pienempi, mutta täydensin sitä (laihduttajalle tosi loogisesti) pienellä voikimpaleella. Tämä siksi, että kun roudaan tuota ruokaa töihin sellaisissa puolen litran rasioissa, olisi annoksen energiamäärä jäänyt ihan toivottoman alhaiseksi. Nytkin se oli vain hieman yli 1000kJ, mikä on aika naurettava lounaaksi. Tässä nyt kuitenkin ohje alkuperäisessä muodossaan.

Salvialta salskahtava kesäkeitto

1,2 l liha-/kasvislientä kattilaan kaadettuna
6 varhaisperunaa raaputettuina ja pilkottuina
3 porkkanaa pilkottuina
1 kukkakaali kukinnot irrotettuna
1 sipuli isoksi silputtuna
1 pss sokeriherneitä kattilaan tumpattuna
1 chili pieneksi pilkottuna
½ kesäkurpitsa pilkottuna
½ litraa maitoa kattilaan kaadettuna
1 rkl salviaa kuivattuna
1 laakerinlehti kattilaan viskattuna
suolaa ja pippuria maun mukaan lisättynä
ruohosipulia hellästi hakattuna

Liemi kattilaan kiehumaan. Voit tehdä sen myös vedestä ja parista liemikuutiosta. Mukaan perunat, porkkanat, kukkakaali, sipuli, sokeriherneet, chili, laakerinlehti ja salvia. Lisää 10 minuutin keittämisen jälkeen kesäkurpitsat. Keitä vielä n. 7 min , tai niin kauan kuin kaikki ovat kypsiä, lisää maito ja kiehauta. Tarkista suola. Poista laakerinlehti ja huispauta kattilaan ruohoiset sipulit.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Cajun lohi

lohi.jpg

Päivän indeksi 61.

Tänään punnitutin jälleen uuden minimin. Sunnuntaisin tuntuu aina tulevan matalia punnituksia, vaikka tuntuu, että viikonloppuina ruokakontrolli aina pääsee jonkin verran löystymään. Muistutettakoon jälleen, että päivän indeksi on laskettu edellisten viiden illan punnitusten keskiarvosta siten, että 100 vastaa alkupainoa ja 0 tavoitetta. Puoliväli siis lähestyy kovaa tahtia.

Teen nuo punnitukset siis aina iltaisin. Se tuntuu reilulta tavalta, koska iltaisin paino tapaa olla puolisen kiloa suurempi kuin aamulla. Mietin joskus pääni puhki minne ne kilot yön aikana karisevat, mutta sitten luin jostain, että ravinnonkulutus on nukkuessa vain 10 prosenttia pienempi kuin lepotilassa päiväsaikaan. Aamupunnitukset ovatkin olleet viime päivinä todella alhaisia. Ihan ihmetyttää.

Viikonloppuna tuli kokkailtua kaikenlaista, mutta palaan siihen myöhemmin. Nyt pulautan arkistoista Hellapoliisin mainion cajun lohen reseptin, jota kokeilin ihan tämän “oikean” laihdutuskauden alussa. Laitoin omaan versiooni 300g lohta ja käytin melko vähärasvaista kevytranskankermaa, joten kokonaisenergiamääräksi tuli 4000kJ, josta 7% tuli hiilareista, 23% proteiinista ja hulppeat 70% rasvasta. Tässäkään ei paljon pahoja rasvoja ole, ranskankermaa lukuunottamatta, joten tämä on loistoruoka niille, jotka uskovat vähähiilihydraattiseen laihdutusruokavalioon. Lisäkeriisiä ei ravintoarvolaskelmissa ole mukana, joten sillä voi sitten tasapainottaa hiilihydraattien saantia sen verran kuin tekee mieli.

Cajun lohta

n 600g kirjolohta kuutioina
2 tl paprikajauhetta
1/2 tl jeeraa
1 tl oreganoa
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria
n 1 rkl öljyä

1 sipuli puolitettuna ja ohuiksi siivuiksi leikattuna
1 punainen paprika suikaleina
pätkä kesäkurpitsaa paloiteltuna
1 prk Flora fraichea
öljyä paistamiseen

1. Sekoita mausteet ja öljy tasaiseksi tahnaksi, kaada kalapalojen joukkoon ja sekoita tasaisesti joka puolelle. Anna maustua mielellään jääkaapissa muutama tunti (ei välttämätöntä).

2. Käsittele kasvikset.

3. Kuumenna tilkka öljyä pannussa. Paista kalapalat lähes kypsiksi, lisää kasvikset. Kääntele varovasti muutaman minuutin ajan, lisää Flora fraiche, kuumenna.

Tarjoa lisäksi esim villiriisiä tai riisiä.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Paistettua ahventa ja tilli-sitruunakastiketta

ahvenet.jpg

Päivän indeksi: 65.

Tälle päivälle oli odotettavissa matala punnitus, koska eilisestä urheilurääkistä palautuminen lienee kuluttanut hieman normaalia enemmän energiaa. Myös päivän energiansaanti jäi melko matalaksi, koska illalla ei vaan ollut nälkä. En kuitenkaan laskenut tältä päivältä tarkkoja syöminkejä, koska en onnistunut löytämään lampaan kareelle ravintoarvoja netistä. Paljon rasvaa siinä kyllä tuntui olevan.

Aloitin eilen kalakuurin paistelemalla ahvenia RuokaPirkan ohjeen mukaan. Ahventa en tietääkseni ollutkaan syönyt ainakaan muutamaan vuoteen. Kommenttilootaan tulleet kalaohjeet olivat muuten siitä sopivia, että niissä kaikissa oli vähän eri kalalajeja. Lähiviikkoina tiedossa onkin ainakin kuhaa, seitiä ja lohta.

Ahventen paistaminen oli varsin yksinkertainen operaatio. Fileet suolattiin ja pippuroitiin, heitettiin pannulle ja paistettiin voi-öljyseoksessa (voin ja öljyn suhde omantunnon mukaan) pari minuuttia molemmin puolin. Kastike puolestaan syntyi näin:

Tilli-sitruunakastike

2 dl Pirkka-kasvirasvasekoitetta
1 rkl kalafondia
1 pieni valkosipulin kynsi (siis pieni, ellet halua valkosipulikastiketta)
1 tl sitruunan raastettua kuorta
1 rkl sitruunan mehua
½ dl hienonnettua tilliä

Keitä kasvirasvasekoitetta, kalafondia ja hienonnettua valkosipulia kattilassa noin 5 minuuttia. Lisää sitruunan raastettu kuori ja mehu. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Lisää tilli juuri ennen tarjoilua.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Mitä ruokaa kalasta?

Juhannuksena jäi punnitukset väliin ja muutenkin syötyä tuli vähän mitä sattuu (mm. kolmea eri kakkua). Kaikesta huolimatta vaaka yllätti positiivisesti eilen illalla ja punnitsin jälleen uuden minimin. Päivän indeksi siis 77. Saa nyt nähdä, johtuiko tuo nestetasapainosta vai mistä.

Joka tapauksessa nyt näyttää laihdutuksen kannalta taas hyvältä. Seuraaviin bileisiin on nimittäin peräti kolme viikkoa, joten sinä aikana pitäisi jo päästä melko lähelle tavoitepainoa. Tämän viikon indeksitavoite on 60, voi tosin olla, että sen saavuttaminen pitää hieman kiirettä. Tänään tilastoin jälleen syömisenikin muutaman päivän tauon jälkeen.

Kuten oikeasta palkista näkyy, kalaruuat ovat jääneet tässä blogissa vähemmistöön. Koska kala kuitenkin on terveellistä ja sisältää pehmeitä rasvoja, olisivat kalaruuat oikein sopivia näin laihdutusajalle. En ole itse kummoinenkaan kalaekspertti, joten pyydänkin teiltä nyt vinkkejä kala-aterioihin. Pistäkää siis kommenttilaatikkoon suosikkikalaruokanne (mielellään sellaiset, joihin ei tule aivan mahdottomasti kermaa) niin testailen niitä sitten tulevien viikkojen aikana. Jos resepti löytyy blogista tai muualta netistä, niin linkit käyvät ihan yhtä hyvin.

Kommenttispämmiongelma on nyt sellaisissa mitoissa, että kaipailisin myös vinkkejä wordpressiin sopivista spämmifiltteriplugineista. Yksin viikonlopun aikana tänne tuli noin 140 spämmiviestiä, joten niitä alkaa olla aika ikävä moderoida käsin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pastanjauhajien koekeittiö raportoi (Bronxin possunfilepihvit)

marinadi.jpg

Päivän indeksi: 84.

Tältä päivältä minulla ei ole ravintoarvoja. Olin nimittäin koko päivän menossa ja söin lähinnä ulkona. Sikäli syömiset varmaankin meni suunnilleen oikealla tavalla, sillä päivän indeksi jatkaa laskuaan ja tänään punnitsin jälleen tämän urakan pienimmän lukeman. Voi olla, että en ole aivan aiotussa laihdutustahdissa, mutta eipä tässä liene huolestumisen aihetta niin kauan kun suunta on oikea.

liemi.jpg

Joitakin bloggaamattomia arkistoruokia täältä vielä löytyy. Tämä laihdutuskuuri tuntuu hieman hidastavan kokkailutahtia, joten on ihan hyvä, että on jotain blogattavaakin noiden tylsien ravintoarvolukujen ohella.

Pari viikkoa sitten kokkailin vaihteeksi Pastanjauhajien suosikkikokkivieraan ohjeen avulla porsaanfileestä maittavia pihvejä. Lurautin sinänsä suosimaani balsamicoa tähän ehkä hieman liikaa, mutta muuten tämäkin Bronxin sapuska oli oivallisen makuista. Tässä alkaa muuten vähitellen oppia kyseisen herran suosikkiraaka-aineet. Tässä resepti alkuperäisessä muodossaan.

annos1.jpg

Possunfilepihvit ja inkiväärikastiketta

21:46 – nymmuuten tuli aika jees ruokaa
21:47 – citymarketissa oli näppärä kokonainen possun ulkofile tarjouksessa
21:47 – jotain jauhelihan hintaista
23:06 – leikkasin pikku pihveiksi
23:08 – putsasin rasvan pois, leikkelin noiseteiksi
23:09 – hiukkasen öljyä, balsamicoa, pippuria
23:09 – annetaan hautua
23:09 – taputtelin vähän rystysillä
23:09 – paistetaan voin ja öljyn seoksessa
23:09 – paiston lomassa rouhitaan pippuria pintaan
23:10 – ja vähän grillimaustetta
23:10 – eipä mene kauan kun on kypsää ja sopivan väristä
23:11 – kun on paistettu, huuhdellaan pannu kermalla
23:11 – ja keitellään vähän kasaan
23:11 – -> soosi
23:11 – pistin tuoretta inkivääriä ja curryä
23:12 – perunat kaveriksi
23:12 – ja Laitilan Kukko Pils

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Entrecôteta ja pekoniin käärittyjä herkkusieniä

kastike.jpg

Päivän indeksi: 86.

Tänään oli jotenkin kumma päivä. Sekoilin ravintolaskujeni kanssa niin, että täydensin hieman iltapalaa, kun energiansaanti meinasi jäädä noin 8500 kilojouleen, mutta myöhemmin tajusinkin mokanneeni lounaan merkinnässä, joten lopulta päivän kokonaissaldoksi tuli ehkä hieman yläkanttiin 9850kJ. Energiasta 50% tuli hiilareista, 19% proteiinista ja 31% rasvasta. Suklaakakku häiritsee edelleen.

liha.jpg

Pupunpaistajan kanssa paistelimme viikonloppuna pääruuaksi pupun sijaan naudan entrecôteta. Sen ohessa väsäsimme Suomen kulinaarisen elämän keskuslehden, eli Ruoka Pirkan, ohjeen mukaan pekoniinkäärittyjä herkkusieniä. Oli muuten ensimmäinen kerta kun panin suuhuni pekonia teemaviikon jälkeen. Aterian täydensivät rosmariiniperunat sekä rosepippurikastike.

Kaikki ruuat ovat sen verran simppeleitä, että en ala niistä erikseen reseptiä kirjoittamaan. Pihvit paistettiin ihan perinteisesti. Ensin heitettiin päälle hieman suolaa ja pippuria ja sitten poltettiin hetki kuumalla valurautapannulla ja kypsennettiin miedommalla lämmöllä. Suosittelen Pippurimyllyn artikkelia aiheesta. Kastike syntyi yksinkertaisesti kaatamalla kermaa ja rosepippureita pihvien keitinliemeen ja keittämällä hieman kasaan. Myös rosmariiniperunat on tuttu ruokalaji.

sienet.jpg

Sienet taas kasattiin niin, että pienistä herkkusienistä otettiin kannat pois ja sisään tungettiin yrttituorejuustoa. Sitten koko hoito käärittiin pekoniin. Ohjeessa suositeltiin käyttämään pitkittäin halkaistuja pekonisiivuja, mutta me toki käytimme kokonaisia siivuja kun niitä riitti. Hieman pekoni ehkä yliajoi sienen ja juuston hennon maun, mutta pekonin kanssahan ei voi ikinä epäonnistua. Kun kaikki sienet on paketoitu, laitetaan ne 225 asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Tosi mehevä suklaakakku

viipale.jpg

Päivän indeksi: 87.

Alkuviikon ravintotasapainoa haittaa pupubileistä ylijäänyt suklaakakun loppu. Onnistuin siitä huolimatta puristamaan tänään melko maltillisen 9570kJ eikä rasvankaan arvo kovin pahasti kohonnut, hiilareista tuli 51%, proteiinista 17% ja rasvasta 32%. Tuoreimmassa Etiketti-lehdessä oli sitäpaitsi jälleen esitetty väite, että tumma suklaa maltillisesti käytettynä on terveysvaikutteista.

Kyseisessä erittäin herkullisessa suklaakakussa on energiaa vaivaiset 16800 kilojoulea. Energiasta 29% tulee hiilareista, 5% proteiinista ja 65% rasvasta. Jätin itse koristelusta suklaalastut pois, kun olisi pitänyt ostaa toinen suklaalevy sitä varten. Sitten olisikin ollut hyllyssä kaksi suklaalevyä ruokahalua kiihottamassa (siitä edellisestä suklaalevystä on muuten nyt kolme riviä syöty, viisi jäljellä). Pelkäsin ajaneeni kakun liian kypsäksi, kun 45 minuutin kohdalla se oli vielä kovin raakaa ja sitten unohdin sen hetkeksi. Lopputulos oli kuitenkin erittäin mehevä ja märkä, joten eiköhän kypsyysastekin ollut varsin sopiva. Ehkä paras suklaakakku, jonka olen tehnyt.

vuoka.jpg

Mehevä suklaakakku

250 g tummaa suklaata rouhittuna
225 g suolatonta voita paloiksi leikattuna
5 munaa
1 1/4 dl sokeria ja noin 1 rkl ripoteltavaksi vuokaan
1 rkl kaakaojauhetta
4 tl vaniljasokeria
kaakaojauhetta koristeluun
(suklaalastuja koristeluun)

1. Kuumenna uuni 175 asteiseksi. Voitele kevyesti 23 cm:n irtopohjavuoka ja vuoraa sen pohja leivinpaperilla. Voitele paperi, sirottele sen päälle hiukan sokeria ja kallista liiat pois.

2. Kakku kypsennetään vesihauteessa, joten peitä vuoan pohja ja sivut kaksinkertaisella foliokerroksella, jottei vettä pääse vuokaan.

3. Sulata suklaa ja voi kasarissa miedolla lämmöllä ja usein sekoittaen sileäksi, ota kasari sitten liedeltä. Vatkaa munia ja 1 1/4 dl sokeria sähkövatkaimella 1 minuutti.

4. Yhdistä kaakao ja jäljellä oleva 1 rkl sokeria ja vatkaa ne hyvin munaseoksen sekaan, samoin vaniljasokeri ja vähitellen myös sulatettu suklaa. Kaada seos vuokaan ja naputtele vuokaa kevyesti ilmakuplien poistamiseksi.

5. Nosta kakkuvuoka uunipannuun ja kaada pannuun kiehuvaa vettä niin, että sitä on 2 cm:n korkeudelta. Paista 45-50 minuuttia, kunnes kakun reunat ovat jähmettyneet ja keskusta yhä pehmeä (5 cm päähän reunasta pistetyn tikun tulisi säilyä puhtaana). Nosta vuoka pois vedestä ja poista folio. Siirrä kakku ritilälle, poista vuoan reunat ja anna kakun jäähtyä kokonaan (kakku laskee hieman keskeltä).

6. Kumoa kakku ritilälle. Poista vuoan pohja ja paperi. Siivilöi kakun päälle runsaasti kaakaojauhetta ja asettele suklaalastut kakun reunalle. Liu’uta kakku tarjoiluvadille.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Ensimmäisen laihdutusviikon tulokset

Päivän indeksi 91.

Päivän indeksi on siis laskettu viimeisen viiden illan punnituksien keskiarvosta siten, että 100 vastaa alkupainoa viikko sitten ja 0 tavoitepainoa.

Ensimmäinen viikko sujui melko lailla odotetusti. Paino tippui juuri sen verran kuin pitikin. Nyt uskallan jo ilmoittaa, että tavoitteena on saavuttaa tavoiteindeksi kuuden viikon sisällä, eli indeksin pitäisi tästä edes tippua noin 15 pistettä viikossa.

Pyrin nyt aloittamaan laihdutuksessa toisen vaiheen eli lihastreenin. Koko laihdutuksen pointtihan ei ole (ainakaan minulla) painon pudottaminen, vaan lähinnä vyötäröalueen ulkonäön parantaminen. Koska lähtöpainoni ei vallan mahdottoman korkea ollut, saattaa hyvinkin käydä niin, että paino pysyykin treenin myötä melko lailla samana. Tämä ei toki haittaa, kunhan ulkonäkötavoitteet saavuttuvat. Pyöräily on siitä huono urheilulaji, että se kehittää lähinnä pohjelihaksia. Ne alkavatkin vähitellen olla ihan edustuskelpoisessa kunnossa..

Tältä päivältä minulla ei ole (ainakaan vielä) ravintolaskelmia. Hesarin laihdutusblogia lukemalla olen oppinut, että kerran viikossa saa langeta, ja tänään oli se päivä. Aiemmin pupukeittoa tarjoillut Pupunpaistaja nimittäin kävi ruokakylässä ja pitihän sitä juhlia asianmukaisin menoin. Bloggailen niitä ruokia sitten ensi viikon mittaan, samalla kun syön chili con carnea ja muita terveellisyyksiä.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Broileria ja nuudeleita

kasvikset.jpg

Päivän luku: 94. Eilisen indeksin laskemisessa oli tapahtunut virhe (teen näitä aika tiuhaan nykyään): oikean indeksin arvon olisi kuulunut olla 96. Oikeastaan tämän päiväinen arvo on ensimmäinen oikea indeksi, sillä vasta tämä on viiden päivän keskiarvo, jossa on siis mukana kaikki punnitukset edellisiltä päiviltä. Tämän jälkeen tuo indeksi lähtenee elämään hieman enemmän.

Energiansaanti alkaa vähitellen vakiintumaan. Tämän päivän luvut nimittäin muistuttavat kovasti eilisiä. Energiaa kertyi yhteensä 8707kJ, josta hiilareista tuli 53%, proteiinista 20% ja rasvasta 26%. Yksi viime päivien ongelmista on ollut liiallinen kuidun saanti, joka on johtunut lähinnä runsaasta leivänsyönnistä. Toisaalta en ole halunnut jättää leipää väliin, koska muuten taas kokonaisenergiamäärä olisi jäänyt turhan pieneksi. Ravintosuosituksissa kuidun päiväannokseksi suositellaan 25-35 grammaa, kun sain itse edellisinä kolmena päivänä 56g, 40g ja 49g. Liiallisesta kuidunsaannista on haittana lähinnä mahan armoton kuplinta. Yritän ratkaista ongelmaa syömällä hieman runsaampia aterioita ja vähentämällä välipalaleipien syöntiä. Toisaalta esimerkiksi taannoinen chili con carne ja linssipata olivat melkoisen kuitupitoisia ruokia, joten sekään ei tilannetta helpottanut. Voisin myös vaihtaa noista perusruispaloista johonkin hieman vähäkuituisempaan leipään, mutta en haluaisi sitäkään tehdä, koska ruispalat ovat hyviä ja säilyvät syömäkelpoisena kohtuullisen pitkään.

Tänään tein pariksi päiväksi nuudeliwokkia kanasta. Nuudelit sopivat laihduttajallekin ihan hyvin, jos ei pelkää hiilareita ja muistaa käyttää oikeita (muna/vehnä- tai riisi-)nuudeleita eikä niitä pikanuudeleita, joissa on parikymmentä prosenttia rasvaa. Oikeiden nuudeleiden ravintoarvot ovat melko lähellä pastan vastaavia. Munanuudelit ovat omia suosikkeja, joten käytin niitä tässäkin ruuassa riisinuudeleiden sijaan. Lisäksi munanuudeleissa näytti olevan hieman enemmän proteiinia ja vähemmän hiilihydraatteja kuin riisinuudeleissa.

Ohje itsessään on peräisin hiljakkoin ostamastani Broileriherkut-kirjasta. Noudatin ohjetta melko orjallisesti, käytin tosin vain 400g broileria (rintafilettä) ja nuudelin paino oli kuivana 125g. Näillä määrillä koko satsin energiamääräksi tuli 5551kJ, josta 33% tulee hiilareista, 34% proteiinista ja 33% rasvasta. Jälleen kannattaa muistaa, että lähes koko rasvamäärä tulee oliivi- ja seesamiöljystä, ei siis syytä huoleen. Tässä ruuassa rasvan määrää ei kannata minusta vähentää, koska öljy mehustuttaa nuudeleita juuri sopivasti.

wokki.jpg

Broileria ja nuudeleita

2 rkl oliiviöljyä ja 1 tl seesamiöljyä tai 3 rkl oliiviöljyä
4 viipaloitua valkosipulin kynttä
3 punaista chilipalkoa silputtuna ja siemenet poistettuna
500 g tuoretta broilerinlihaa pieninä paloina
1 iso porkkana ohuina viipaleina
½ purjoa suikaloituna
2 rkl kalakastiketta
2 tl soijakastiketta
1 tl sokeria
300 g muna- tai riisinuudelia

1. Kuumenna öljyt isossa paistinpannussa tai wokissa. Lisää valkosipuli ja chili. Sekoittele ja lisää broilerikuutiot. Ruskista nopeasti koko ajan sekoittaen ja lisää pannuun porkkana ja purjo.

2. Mausta kalakastikkeella, soijalla ja sokerilla ja kypsennä vielä kolme minuuttia eli kunnes broileri on kypsää.

3. Keitä nuudelit sillä aikaa pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta ne hyvin.

4. Siirrä broileriseos isoon kulhoon ja sekoita joukkoon nuudelit. Tarjoa lisänä vihreää salaattia, jolle on pirskoteltu hiukan oliiviöljyä.

Kalakastike on hieman kinkkinen valmiste. Sitä kannattaisi ehkä lähteä etsimään jostain itämaisen ruuan kaupasta, sillä tavallisten kauppojen (, josta tuota siis kyllä löytää) valikoima on hieman heikko. Ensimmäinen ostamani kalakastikepullo oli kyllä ihan pätevää, mutta sulkumekanismi oli sellainen, että pullon avaamiseen tarvittiin suunnilleen moottorisaha, leka ja timanttikärkinen pora. Toinen laatu puolestaan maistuu aivan järkyttävän kamalalle. Kummallista, että molempia sanotaan kalakastikkeeksi, sillä toinen niistä haisee lähinnä anjovikselle (mikä lienee oikeampi haju) ja tämä jälkimmäinen jollekin vanhentuneelle moottoriöljylle. Litkujen väri on myös melkoisen erilainen.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone