Munakoisoa, tomaattisoosia ja pastaa

norma

Kuulostaa ehkä oudolta, mutta Alko liittyy kiinteästi minun kulinaristiseen heräämiseen. Törmäsin nimittäin aikanaan Alkoissa usein jaettavaan Etiketti-lehteen. Etiketti osoittautui kerrassaan loistavaksi lehdeksi myös ruuan ystävälle. Sen seurauksena tajusin, että ruokaa voi tehdä muustakin kuin jauhelihasta ja valmiiksi suikaloidusta lihasta. Pienenä olin toki hurja leipuri, mutta siitä sitten myöhemmin. Joka tapauksessa tämän tapauksen jälkeen olen keräillyt Alkosta Etiketin jokaisen numeron. Hyvää palvelua.

En tosin ole varma törmäsinkö Etikettiin ennen jäätyneitä sorsia vai vasta niiden jälkeen. Sillä nyt ei liene niin merkitystä, koska sorsaa en ole vieläkään pannulle saanut. Etiketin reseptejä sen sijaan olen kokkaillut runsaastikin. Tällä kertaa vuorossa oli tällainen tomaattisoosi Etiketin numerosta 4/2004.

Pasta alla Norma

1 munakoiso
oliiviöljyä
1-2 tölkillistä tomaattimurskaa
sipuli
2 valkosipulinkynttä
runsaasti basilikan lehtiä revittynä
1tl sokeria
suolaa, pippuria
penneä tai muuta pastaa
parmesaania tai pecorinoa

Leikkaa munakoiso pyöreiksi viipaleiksi ja ripottele munakoisoviipaleille suolaa. Anna olla tunnin verran.

Valmista sillä välin tomaattikastike. Kuullota hienonnettu sipuli ja valkosipulinkynnet puolessa desissä öljyä kullankeltaisiksi. Lisää tomaatit. Anna kiehua 2-3 minuuttia. Pienennä lämpöä ja lisää puolet basilikasta, sokeri, suola ja pippuri. Anna kypsyä noin 20 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Lisää loput basilikanlehdistä.

Kuivaa munakoisoviipaleet paperilla. Kuumenna öljyä pannulla ja lisää viipaleet öljyyn. Paista molemmin puolin kunnes pinnassa on kullankellertävää väriä, ja nosta talouspaperille valumaan.

Keitä pasta. Valuta keitinvesi pois ja kaada pasta kulhoon. Sekoita joukkoon puolet kastikkeesta ja juustoraasteesta. Lisää päälle munakoisoviipaleet ja loput kastikkeesta ja juustoraasteesta ja tarjoa heti.

En yleensä ole suuri kasvisruokien ystävä, mutta tomaattibasilikasoosi on sen verran tömäkkää, ettei sinne sekaan enää lihaa kaipaisikaan. Basilikaa saa käyttää vähintään liberaalisti, ei sitä voi liikaakaan laittaa. Penne sopii myös pastana tähän kuin nenä päähän. Penne sopii tosin mihin vain kuin nenä päähän, mutta ei sillä niin väliä.

Ai niin, pääsi melkein lupaukset unohtumaan. Minähän en tiennyt etukäteen, että pastanjauhajatiimi viettäisi tänään (tai öh, oliko se jo eilen) juhlapäivää, mutta kuvahan sopii sitten tähän päivään sitäkin paremmin. Saanen esitellä, herra Pippurimylly ja rouva Rosmariini:

Rosmariini ja Pippurimylly
Niin että onnea vaan!

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

8 Responses

  1. Pippurimylly March 24, 2006 / 9:08 am

    Olipas näköinen kuva! 🙂 Ja – Etikettiä on luettu täälläkin. Siinä on hyvinkin varteenotettavia kausi- ja muitakin ruokaohjeita sekä opastusta alati niin vaikeaan ruoan ja viinin yhdistämisen salatieteeseen. Minulla on jotenkin sellainen muistikuva, että riista-aiheisia ohjeita siinä on ollut useinkin. Sorsastusaikaan voisi sorsan olettaa olevan pinnalla ko. aviisissa.

  2. cele March 24, 2006 / 9:25 am

    Ah mutta kun sorsastusaikaan on niin piiiiitkä aika vielä. Mutta toisaalta onhan sitä jo aika kauan odoteltukin, että eipä pieni lisäodotus varmaan ole pahitteeksi.

  3. tiv April 14, 2006 / 2:59 pm

    Mitenkäs luulet tässä kuivatun basilikan toimivan……..?

  4. cele April 14, 2006 / 5:32 pm

    Eiköhän se mene. Käytät vaan vähän vähemmän liberaalisti (paljon sitä saa silti olla). Tuoreessa on kyl kivempi väri. 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *