Leivonta ja jälkiruoat

Armoitettu tyttöystäväni yllätti kerrankin positiivisesti (itse asiassa hän yllätti minut uudelleen positiivisesti, kun hankki minulle kauan kaipaamani tinapillitelineen. Myöhemmin hän tosin väitti, että kyseessä oli hammasharjateline, mutta väliäkös tuolla) lahjomalla minut kauan kaipaamillani vanukaskupeilla. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt olennaisinta. Vanukkaiden teossa tärkeintä ei ole ne kupit, vaan se polttotsydeemi paahtovanukkaiden tekemiseen. Ehkä minun täytyy ostaa se itse.

Ilman poltintakin pystyi kuitenkin joitain vanukkaita tekemään, joten testasimme Suuresta jälkiruokakirjasta (jos en muuten ole ennen kertonut, niin kirjassa on oikein oma osastonsa juustokakuille) löytynyttä kookosvanukkaiden reseptiä.

Mausteiset kookosvanukkaat

(8 annosta)

2 kanelitankoa
1 tl jauhettua muskottipähkinää
2 tl kokonaisia mausteneilikoita
3 dl kermaa
2 ½ dl vettä
90 g fariinisokeria
2 3/4 dl kookosmaitoa
3 munaa kevyesti vatkattuna
2 keltuaista kevyesti vatkattuna

1. Kuumenna uuni 160 asteeseen. Pane kattilaan mausteet, kerma ja vesi, kuumenna kiehumispisteeseen, vähennä lämpö hyvin miedoksi ja anna mausteiden imeytyä nesteeseen 5 minuuttia. Lisää sokeri ja kookosmaito, nosta hieman lämpöä ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut.

2. Vatkaa kulhossa munat ja keltuaiset. Sekoita joukkoon mausteseos, siivilöi seos kannuun ja heitä pois kokonaiset mausteet. Kaada seos kahdeksaan 1 1/4 dl annosvuokaan. Pane ne uunivuokaan ja kaada siihen kuumaa vettä annosvuokien puoleenväliin asti. Paista 40-45 minuuttia, niin että ne hyytyvät. Vanukkaat eivät saa enää olla nestemäisiä, vaan niiden tulee hieman tutista kun vuokia liikutetaan. Nosta annosvuoat uunivuoasta. Tarjoa kuumina tai kylminä. Voit tarjota vanukkaat myös kermavaahdon ja paahdettujen kookossuikaleiden kanssa.

Mehän ei jaksettu odottaa vanukkaiden jäähtymistä, joten söimme ne kuumana. Kylmänä olisi ehkä parempaa. Hyvin se meni näinkin. Varsinkin kun kermavaahto suli mukavasti vanukkaiden päälle. Vanukassarjaan lienee tulossa jatkoa lähitulevaisuudessa (laihdutuskuurin loputtua).

Nyt alkaa ehkä jo maailman paras kokea pientä inflaatiota, mutta täytyy vielä hehkuttaa näitä lettuja. Ne nimittäin ovat oikeasti maailman parhaita. Kiitokset reseptistä menevät englantilaiselle italialaishenkiselle suosikkikokillemme.

Ohukaiset jenkkityyliin

3 suurta munaa
2 dl vehnäjauhoja
1 kukkurainen tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
hyppysellinen suolaa

1. Erottele munista valkuaiset yhteen ja keltuaiset toiseen kulhoon. Lisää keltuaisiin jauhot, leivinjauhe ja maito ja sekoita, kunnes saat tasaisen, paksun taikinan. Vatkaa valkuaiset ja suola kovaksi vaahdoksi. Yhdistä valkuaisvaahto nostellen taikinaan.

2. Lämmitä paistinpannu keskilämpöiseksi. Kaada hiukan taikinaa pannuun ja paista pari minuuttia, kunnes alapuoli alkaa näyttää ruskehtavalta ja kiinteältä. Ripottele tässä vaiheessa lätyn pintaan täyte, jos sellaista haluat (esim. pekonia, mustikoita, banaania, suklaata). Irrota lätty lastalla reunoista ja kiepauta ympäri. Paista toinenkin puoli kullanruskeaksi.

3. Tarjoa hillon, sokerin tms. kanssa.

Sanoinko jo, että nämä ovat maailman parhaita?

Kun yllätysvieras kolkuttaa ovelle, on aika alkaa toimia kuin Siwan mainoksissa. Silloin on hyvä unohtaa hetkeksi laihdutuskuuri ja tehdä tätä nopeatekoista, mutta herkullista kakkua. Kaupassakaan ei tarvitse käydä, sillä aineet löytyvät kenen tahansa jääkaapista. Ainakin jos juo kermaa maidon sijaan.

Suklainen pähkinä-marenkikakku

Marenkipohjiin:
2 + 3 + 3 valkuaista (keltuaiset voi käyttää vaikka vähän hienompaan tuorepastaan)
1 1/3 dl + 2 dl + 2 dl sokeria
375 g (2 x 187,5 g) hienoksi jauhettuja paahdettuja hasselpähkinöitä
2 tl + 2 tl kaakaojauhetta

Täytteeksi ja koristeluun:
3 dl + 3dl + 3 dl kuohukermaa
75 g + 75 g + 75 g suklaata (lisäksi koristeluun suklaalastuja)

1. Lämmitä uuni 140 asteeseen. Tee ensimmäinen marenkipohja. Vispaa kaksi valkuaista tiiviiksi vaahdoksi. Lisää vähitellen 1 1/3 dl sokeria ja vispaa kunnes voit kääntää kipon ylösalaisin. Levitä marenki leivinpaperilla vuoratun (ilmankin voi yrittää, mutta marengin irtoaminen saattaa olla tiukassa) 23 sentin irtopohjavuuan pohjalle tasaiseksi. Paista uunissa noin 1½ tuntia.

2. Paahda ja jauha sillä välin (kaikki) hasselpähkinät. Sekoita joukkoon (kaikki) kaakaojauhe ja jaa seos kahteen osaan. Tee toinen marenki kolmesta valkuaisesta ja 2 dl sokerista. Sekoita varovasti joukkoon puolet pähkinäseoksesta. Piirrä irtopohjavuuan reunojen avulla pellille asetetulle leivinpaperille kaksi 23 sentin ympyrää. Jos pellillesi ei mahdu vierekkäin kahta ympyrää, mutta omistat kiertoilmauunin, voit tehdä ympyrät eri pelleille. Jos et omista kiertoilmauuniakaan, joudut paistamaan marengit kahdessa erässä. Jaa marenki kahteen osaan ja levitä ympyröille. Paista uunissa noin tunti.

3. Kun edelliset marengit ovat paistuneet, tee toinen samanlainen marenki, johon sekoitat toisen puolen pähkinäseoksesta. Paista tämäkin. Kun levyt ovat jäähtyneet, irroita ne leivinpapereista.

4. Kun viimeinen marenkilevy on uunissa, ala tekemään suklaakermakuorrutusta. Marenkilevyt voi hyvin tehdä myös edellisenä päivänä. Keitä hitaasti kiehuvaksi 3 dl kermaa. Lisää joukkoon 75 g raastettua suklaata (voit käyttää enemmän suklaata jos haluat (suosittelen) paksumpaa seosta) ja sekoita kunnes suklaa on liuennut. Laita jääkaappiin jäähtymään noin puoleksitoista tunniksi ja tee kaksi muuta vastaavaa erää. Voit yrittää tehdä koko satsin kerralla, mutta seuraukset voivat olla katastrofaaliset…

5. Kun suklaakermaseos on kunnolla jäähtynyt ota se pois jääkaapista ja vispaa kiinteäksi vaahdoksi. Ole varovainen, liian kauan vispaaminen pilaa seoksen rakenteen, jolloin se ei kiinteydy ollenkaan. Kun seokseen alkaa ilmestyä pieniä pisteitä, on viimeistään aika lopettaa vispaaminen. Kannattaa käyttää isoja kulhoja, seoksesta lentää herkästi roiskeita. Mitä paremmin seos on jäähtynyt, sen kiinteämpää vaahtoa saat.

6. Lado marenkilevyt päällekkäin siten, että keskimmäiseksi jää maustamaton levy. Levitä kerrosten väleihin ja kakun päälle ja sivulle suklaakermakuorrutusta, mutta säästä noin puolet yhdestä erästä pursotukseen. Pursota pieniä helmiä kakun reunalle ja jaa päällinen helmillä 6, 8 tai 12 osaan. Täytä helmien väliset pintakolmiot lopusta suklaasta vuolluilla suklaalastuilla. Terävä perunankuorintaveitsi ja kylmä suklaa soveltuvat lastujen vuolemiseen parhaiten.

Kakku onkin valmista sopivasti kun vieraat ovat saaneet takkinsa pois päältä, joten voit siirtyä pöytään kuuntelemaan ylistystä kakustasi. Ohje on peräisin Maailman parhaat kakut -kirjasta, jossa ei sanoja säästellä tämän kakun kohdalla: “Jos tarjoat tätä kakkua jälkiruokana saat todennäköisesti mitä ylitsevuotavimmat kiitokset; kakku on vertaansa vailla herkullisten jälkiruokakakkujen joukossa”. Niinpä.

Pelko pois, en ole syönyt pannaria kesken laihdutuskuuria. Sen sijaan kyse on jälleen arkistontyhjäyspostauksesta. Silloin, kun olin vielä pieni ja laiha, tein pannaria lähes viikottain. Kaikki meni hyvin viime syksyyn saakka, kunnes huomasin, että pannarista jää pidemmän päälle jämiä pitempiaikaiseen varastointiin vyötärölle. Sitten piti tietenkin harventaa tahtia, ja tämän edellisen kerran (josta on jo joltisen aikaa) jälkeen pannari onkin ollut jo täysboikotissa. Kyseessä on kuitenkin sen verran herkullinen resepti, että jaan sen nyt teille. Muistakaa varoa, kun tälle antaa pikkusormen, se täyttääkin koko vyötärön.

Pannari

6 dl maitoa
3 dl jauhoja
1,5 dl sokeria
2 munaa
runsas tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
50 g voita sulatettuna

1. Pane uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita maito, jauhot, sokeri, munat, leivinjauhe ja suola. Anna taikinan turvota hetki.

2. Kaada taikina uunipannulle ja levitä päälle sulatettu voi. Paista reilu 20 minuuttia tai kunnes väri on sopiva. Tarjoa hillon/sokerin kera.

Tämän pannarin salaisuus on ehdottomasti sulatettu voi. Se muuttaa pannarin koostumuksen ihanan rasvaiseksi ja kerrassaan ällöttävän herkulliseksi. Siis sellaiseksi, josta ei voi kuin haaveilla kesken laihiksen…

Arkistotyhjennysurakka alkaa omenapiirakalla. Tällä hetkellähän omenapiirakka on täydellisen nounou, varsinkin sellainen, johon tulee kermaa. Kuten useimpien leivonnaisten kanssa, tyttöystäväni on hulluna tähänkin.

Alsacelainen omenatorttu

300 g pate sucree murotaikinaa
500 g omenia
4 keltuaista
1 dl sokeria
1 tl vaniliinisokeria
hiukan kanelia
2 dl kuohukermaa

1. Tee taikina hyvissä ajoin. Anna taikinan lämmetä uudelleen huoneenlämpöiseksi ja vaivaa sitten hetki ennen käyttöä.

2. Kuumenna uuni 215 asteeseen. Vuoraa torttuvuoka taikinalla.

3. Kuori omenat, leikkaa ne neljään osaan ja poista siemenkota. Leikkaa lohkot neljäksi viipaleeksi. Aseta viipaleet taikinapohjalle kehään. Kypsennä 15 minuuttia

4. Yhdistä sillä aikaa keltuaiset, sokeri, vaniliinisokeri ja kaneli ja lisää joukkoon kerma. Kaada seos omenalohkoille ja kypsennä vielä 35 minuuttia. Tarjoa lämpimänä.

Pate sucree -murotaikina taas syntyy Maailman parhaat kakut -kirjan mukaan näin:

Pate sucree -murotaikina

170 g vehnäjauhoja
ripaus suolaa
100 g kylmää voita
60 g hienoa sokeria
1 tl hienoa sitruunan kuoriraastetta
1 hieman vatkattu keltuainen
1-2 rkl jääkylmää vettä

1. Sekoita jauhot ja suola kulhossa.

2. Leikkaa kylmä voi paloiksi ja pane ne jauhojen keskelle. Hiero jauhot ja voi sormenpäillä yhteen nostellen taikinaa käsin ja antaen murujen pudota kulhoon, kunnes seos on kauttaaltaan hienoa ja murumaista.

3. Lisää sokeri ja sitruunan kuoriraaste kulhoon. Sekoita se haarukalla varmistuen, että se on jakautunut tasaisesti taikinaan.

4. Sekoita keltuainen ja vesi hyvin keskenään. Lisää seos ripotellen taikinaan. Sekoita koko ajan pienellä, pyöreäpäisellä lastalla.

5. Työskentele nopeasti, mutta kevyesti, jatkaen koko ajan lastalla hämmentämistä, kunnes taikinasta muodostuu pieniä kokkareita.

6. Yhdistä kokkareet kevyesti kämmenpohjalla painellen epätasaiseksi palloksi. Mitä nopeammin työskentelet, sitä parempi.

7. Vaivaa taikina jauhotetulla leivinpöydällä nopeasti sileäksi. Kääri taikina muovikalvoon ja anna sen seistä viileässä vähintään tunti.

Pekoniviikko on täällä! Ensimmäiset ja toiset pekoniruuatkin on jo kokkailtu. Ennen kuin pääsen itse pekonireseptien makuun, täytyy kirjoittaa viikonlopun kokkailuista.

Tämän viikonlopun vietin kuin kuka tahansa nuori mies. Perjantaina töiden jälkeen suuntasin vanhaan lukiooni, jossa ohjelmassa oli musiikin kurssin vetäminen. Mikäänhän ei ole parempi tapa viettää perjantai-iltaa kuin kolmen tunnin musiikkisessio. Puhumattakaan lauantain yhdeksästä tunnista, tai sunnunta

Toinen viikonloppureissun tarkoitus oli tavata vanhoja koulukavereita, joista tosin vain yksi oli varsinaisesti samaan aikaan samassa koulussa. Lauantaina illalla tuli mieleen, että vappu on kohta ja munkit olisivat kova sana. Kymmeneltä kauppaan, taikina aluilleen puolilta öin, välissä peli trivial pursuitia ja munkit valmiiksi kahdelta. Ja pirteänä seuraavana aamuna yhdeksältä opettamaan. Ohjeesta ei ollut tietoa, mutta hyvää silti tuli.

Munkit

Puoli litraa maitoa
yksi pala hiivaa (tai pussi tuorehiivaa)
hyppysellinen suolaa
1½ dl sokeria
pussillinen kardemummaa
jauhoja kunnes tuntuu sopivalta
150 g margariinia tai voita

öljyä paistamiseen
sokeria sokerointiin

Älä anna houkutukselle myötä tehdä taikina litrasta maitoa. Etsi likaisesta keittiöstä puhtaita taikinakulhoja. Käytä löytämääsi pesuvatia. Maito sinne ja mikrossa suunnilleen käden lämpöiseksi. Hiiva liuotetaan maitoon ja lisätään joukkoon suola, sokeri ja liikaa kardemummaa. Pienet kertakäyttömuovikupit ovat lähempänä puoltatoista desilitraa kuin litraa. Jauhoja lisätään niin kauan että taikina näyttää sopivalta. Margariini kannattaa pehmittää, mutta ei sulattaa tulikuumaksi mikrossa. Lisää margariini, ja totea, että olisi kannattanut ehkä pistää vähemmän. Lisää jauhoja. Laita nousemaan tiskialtaaseen, jonka pohjalla on hieman lämmintä vettä.

Pelaa yksi peli trivial pursuitia muita leipureita vastaan ja voita se ylivoimaisesti.

Pelin jälkeen taikina on sopivasti turvonnut yli kulhosta ja voit delegoida munkkien pyörittelyn jonkun muun vastuulle. Itse vahdit öljykattilaa. Öljy on lämmintä kun sinne pudotettu taikinapala nousee heti pintaan. Käännä munkit kun ne ovat toiselta puolelta sopivan värisiä. Kun toisellakin puolella on väriä, nosta ne talouspaperille epäöljyyntymään. Rekrytoi kolmas leipuri hoitamaan valmiiden munkkien sokerointi lautasella, jolle on lisätty sopivasti sokeria.

Pääsiäinen oli ja meni, mutta pistänpäs nyt vielä pääsiäispashan ohjeen, kun sain kuvat ulos kamerasta. Lisäksi tämä oli niin hyvää, että sitä kannattaa kokeilla, vaikkei pääsiäinen olisikaan. Resepti löytyi ruokala.tv:stä.

Pasha

200 g voita
2 dl sokeria
250 g maitorahkaa
1 munankeltuainen
1-2 tl vaniljasokeria
1 sitruunan mehu
2 rkl mantelirouhetta
2 rkl rusinoita
2 dl kuohukermaa
koristeluun hedelmiä

Kaada rahkasta liiat nesteet pois. Hienonna rusinoita hieman terävällä veitsellä. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää rahka, keltuainen, vaahdotettu kerma, vaniljasokeri, sitruunan mehu, mantelirouhe ja rusinat. Kaada seos valumaan ohuella harsokankaalla vuorattuun pashamuottiin tai siivilään. Kumoa pasha tarjolle seuraavana päivänä ja koristele se hedelmillä ja kermavaahdolla.

Pekoniviikosta on tulossa mahtava. Sitä ennen on kuitenkin vielä aikaa nauttia muistakin ruuista, esimerkiksi juustokakuista. Tällä kertaa vuorossa hieman eksoottisempia makuja sisältävä kakku. Kuulemma tyttöystävän pikkuveli oli vaatimalla vaatinut juustokakkua, jossa on kiiviä. Tästä olen nähnyt muutamiakin variaatioita eri kirjoissa, tämä versio on kirjasta Maailman parhaat kakut.

Mango-passionhedelmäjuustokakku

pohja:
180 g murskattuja digestive-keksejä
½ tl jauhettua kanelia
hyppysellinen muskottipähkinää
75 g voita
1 rkl aprikoosimarmeladia

juustomönjä:
1 tlk (425g) mangoviipaleita
1½ rkl liivatejauhetta
6 passionhedelmää
1 appelsiini
4 munaa
150 g hienoa sokeria
200 g mascarpone-juustoa
2 dl vatkattua kuohukermaa

koristelu:
2 tuoretta, kuorittua ja viipaloitua mangoa
½ kuorittua ja viipaloitua kiiviä
1 passionhedelmän sisus

1. Sekoita pohjan keksimurut ja mausteet. Sulata voi ja aprikoosimarmeladi. Sekoita ne keksimuruihin ja lusikoi seos irtopohjavuokaan. Painele pohja tasaiseksi ja pane viileään.

2. Valuta täytteen tölkkimangot ja lusikoi vajaa desilitra liemestä pieneen lämpöä kestävään kulhoon. Ripottele liivatejauhe joukkoon ja anna sen turvota 5min. Nosta kulho kattilaan jossa on poreilevaa vettä. Odota kunnes seos kirkastuu.

3. Koristele vuoan reunat 5-6 mangoviipaleella. Murskaa loput haarukalla. Puolita passiohedelmät, lusikoi sisus siivilään ja puristele mehu kulhoon. Raasta appelsiinin kuori ja purista sen mehu. Sekoita mangosose, molemmat mehut, appelsiinin kuoriraaste ja sulanut liivate.

4. Erota munien keltuaiset valkuaisista. Vatkaa keltuaiset ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Vatkaa mascarpone-juusto mukaan. Hämmennä hedelmäseos joukkoon ja anna täytteen hyytyä.

5. Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita nopeasti ensin kermavaahto ja sitten valkuaisvaahto hyytyvään juustoseokseen. Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja nosta vuoka viileään vähintään 5 tunniksi.

6. Koristele päällys mango- ja kiiviviipaleilla. Lusikoi passiohedelmän sisus hedelmien keskelle.

Kuten kuvista näkyy, heitimme koristeluohjeen roskikseen ja lätkimme koko päällisen täyteen kiiviä. Minulla on alkava (tai jatkuva?) kiiviaddiktio. Työkaverit ovat ihmeissään kun työpöydällä on jatkuvasti pussillinen kiivejä naposteltavaksi. Ja sitten joku väitti, että kiivejä ei saisi syödä liikaa. Sen nyt vielä ymmärtää, että kermaa tai pekonia ei kannata syödä liikaa, mutta kiiviä…

Tyttöystävän luona viikonloppuna:
-Kulta, leivotaanko jotain?
-Joo, mulla olis uusia mielenkiintoisia reseptejä.
-Eiku tehään sitä vadelmakakkua.
-Sain muuten tuolla blogissa vinkin sellaseen toiseen vadelmakak…
-Eiku tehään sitä vadelmakakkua!
-Mut…
–SITÄ!!
-No okei sit.
-Se ohje on siellä pöydällä, kutsu sit ku on valmis.

Joskus sitä tuntee olevansa nyrkin ja hellan välissä, vaikka toisin päinhän sen piti mennä. Ette muuten ikinä uskoisi, jos kertoisin, että tyttöystäväni nimi on Sar… ja lempihuviani on ostaa hänelle Junamaatista opiskelijalippu nimellä Sars Töttöröö.

Resepti on peräisin Suuresta jälkiruokakirjasta. Kyseisessä kirjassa on muuten lukuisia mehukkaita juustokakkureseptejä. En vain valitettavasti ole pystynyt kokeilemaan niistä kuin tätä. Voitte arvata syyn.

Vadelmainen juustokakku

250g digestive-keksejä
90g suolatonta voita sulatettuna

2rkl liivatejauhetta
40ml vettä
500g vähärasvaista tuorejuustoa
3/4dl sitruunamehua
125g sokeria
3dl kermaa vatkattuna

250g vadelmia
2rkl sokeria

1. Voitele irtopohjavuoka (23cm) ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Jauha keksit ja sekoita joukkoon voi. Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille. Pane kylmenemään jääkaappiin noin 20min.

2. Laita vesi pieneen kuumuudenkestävään kulhoon ja sekoita liivatejauhe tasaiseksi kerrokseksi ja anna saostua muutama minuutti. Kuumenna kattilassa hieman vettä kiehuvaksi, laske liivatekulho veteen ja sekoita kunnes liivate liukenee. Anna jäähtyä hieman.

3. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi vaahdoksi, lisää mehu ja sokeri ja vatkaa tasaiseksi. Nostele joukkoon kermavaahto sekä puolet liivatteesta.

4. Soseuta vadelmat ja 2rkl sokeria tasaiseksi seokseksi. Paina sose tiheän siivilän läpi siementen poistamiseksi. Kääntele loput liivatteesta vadelmaseoksen joukkoon. Pane juustokakkutaikina nokareina vuokaan ja pane niiden väliin vadelmasose. Sekoita taikina tikulla tai veitsenkärjellä pyörteiseksi raidalliseksi taikinaksi. Pidä kakku jääkaapissa 4 tuntia tai kunnes se on hyytynyt. (Koristele kermavaahdolla ja vadelmilla.)

Olen kerran mokannut tämän kakun kanssa oikein totaalisesti. Liivatteen lisäys vadelmasoosiin ei oikein onnistunut ja tuloksena oli melkoista klimppisoppaa. Sittemmin olen oppinut, lukuisien toistokertojen myötä, hieman varovaisuutta, joten nykyään kakku sujuu jo paljon sutjakammin. Kannattaa siis lisätä se liivate ohuena nauhana ja koko ajan sekoittaen. Lisäksi vadelmien siementen poisto kannattaa tehdä ennen kuin alkaa säätämään liivatteen kanssa. Kun liivate on liuotettu, on kaiken muun syytä olla kunnossa. Liivatteen kanssa tuppaa olemaan aina säätöä. Keksin murskaan yleensä sellaisessa litran muovikulhossa morttelin (jota tyttöystäväni muuten kutsuu voldemortteliksi) lyömäosalla. Kun on vinot reunat niin karkeimmat keksit tulevat automaattisesti keskelle, kuten ylimmästä kuvasta näkee.