Tonnikalaa ja thai-voita

pannulla.jpg

Täten ilmoitamme (ihan ilman salakieltä) valmistuneemme tänään filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenamme musiikkitiede. Saa onnitella. 😛 Juhlakakku (ei se viikonlopun kakku) blogahtaa huomenissa.

Jo joitakin aikoja sitten tein tonnikalaa Pastanjauhajien reseptin avulla, kun fileitä sai paikallisen valintaliikkeen avajaisista edukkaasti, eikä sorsakeittiössä ollut aiempaa kokemusta tuoreesta tonnikalasta. Kaikki reseptin hienoudet löytyvät pastanjauhajilta, joten tyydyn kirjoittamaan tähän hieman typistetyn version.

voi.jpg

Tonnikalaa ja thai-voita

1 lime
50 g voita
1 sitruunaruohon varsi – kovat uloimmat lehdet irrotettuna ja pehmeä sisus silputtuna
2 kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi, murskattuna
1 chili – voimakkuus makusi mukaan
1 (per ruokailija) tonnikalafilepihvi, noin tuuman paksuinen on hyvä
öljyä paistamiseen
suolaa, pippuria
riisiä

1. Raasta puolikkaan limen kuori ja puolita sen jälkeen lime. Sekoita kulhossa sauvasekoittimella limen kuori, kuoreltaan raastetun puolikkaan mehu, voi, silputtu sitruunaruoho, kevätsipulit ja valkosipulinkynsi. Mausta suolalla ja pippurilla ja soseuta kohtalaisen tasaiseksi voiksi.

2. Kaavi maustevoi sekoittimesta leivinpaperille. Muotoile voista paksuhko tanko ja kiristä leivinpaperi karkin tavoin tiukalle rullalle, jotta tangosta tulee kauniin tasainen. Laita rulla jääkaappiin tai pakastimeen jähmettymään vähintään 15 minuutiksi.

3. Kuumenna (parila)pannu kunnolla kuumaksi. Hiero tonnikalafileiden pintaan oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria myllystä. Paista pannulla maksimissaan 1-2 minuuttia per puoli, niin että pintaan tulee kunnon väri, mutta fileen sisus jää mehukkaan punaiseksi.

4. Tarjoa fileet riisin kanssa ja leikkaa niiden päälle pari siivua jähmettyneestä maustevoipatukasta. Koristele toisesta limenpuolikkaasta leikatuilla lohkoilla.

lautasella.jpg

Ajelin omat fileeni hieman turhan kypsiksi. Ehkä pannu olisi saanut olla vieläkin kuumempi, joskin jo nyt siitä noussut savu laukaisi palovaroittimen. Tulipahan ainakin testattua, että sekin härveli toimii. Muutoin tonnikala oli ihan hyvää, mutta aivan hintansa veroisena makuelämyksenä en sitä pitänyt. Voi olla että liialla kypsymisellä oli osuutta asiaan. Thai-voi sen sijaan maistui hyvältä, ja olisi saanut olla vielä vahvempaakin miedon tonnikalan rinnalla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Maailman paras makaronilaatikko

Nyt kyllä ryhdistäydyn. Reseptiarkistosta on muodostunut jonkinlainen painotaakka, jonka takia ei tule blogattua uusia ruokia tarpeeksi, ja sitten taas arkisto kasvaa. Tällä viikolla aionkin urakoida koko arkiston tyhjäksi ja jatkaa tämän jälkeen hieman ajantasaisemmalla linjalla.

Tavallisen makaronilaatikon reseptiä en muista monessakaan ruokablogissa nähneeni. Makaronilaatikostakin voi kuitenkin tehdä joko hyvää tai pahaa. Tämä on mielestäni sieltä paremmasta päästä.

Makaronilaatikko

300 g makaroneja
2 lihaliemikuutiota
400 g jauhelihaa
1 sipuli

Munamaito:
3 munaa
7 dl maitoa
suolaa, pippureita
paprikaa, provencen yrttejä

1. Keitä makaronit runsaassa lihaliemikuutioilla maustetussa vedessä.

2. Ruskista jauheliha ja hienonnettu sipuli

3. Sekoita munamaidon ainekset vuuassa. Mausta runsaasti. Lisää aluksi vain noin puolet maidosta.

4. Lisää jauheliha ja makaronit vuokaan. Lisää maitoa tarpeellinen määrä.

5. Kypsennä 175-asteisessa uunissa 60 minuuttia. Tarjoa ketsupin kera.

Tämän version pääpointti on munamaidon runsas maustaminen. Paprika on oma suosikkijauhelihamausteeni, ja provencen yrttejä saa kipata munamaidon sekaan kunnolla. Yleensä pistän lisäksi jauhettua musta- ja valkopippuria ja hieman suolaa. Lihaliemessä keitetyt makaronit ovat myös hieman maukkaampia kuin vedessä keitetyt.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Suklainen pähkinä-marenkikakku Lordin makuun

Kun yllätysvieras kolkuttaa ovelle, on aika alkaa toimia kuin Siwan mainoksissa. Silloin on hyvä unohtaa hetkeksi laihdutuskuuri ja tehdä tätä nopeatekoista, mutta herkullista kakkua. Kaupassakaan ei tarvitse käydä, sillä aineet löytyvät kenen tahansa jääkaapista. Ainakin jos juo kermaa maidon sijaan.

pinta.jpg

Suklainen pähkinä-marenkikakku

Marenkipohjiin:
2 + 3 + 3 valkuaista (keltuaiset voi käyttää vaikka vähän hienompaan tuorepastaan)
1 1/3 dl + 2 dl + 2 dl sokeria
375 g (2 x 187,5 g) hienoksi jauhettuja paahdettuja hasselpähkinöitä
2 tl + 2 tl kaakaojauhetta

Täytteeksi ja koristeluun:
3 dl + 3dl + 3 dl kuohukermaa
75 g + 75 g + 75 g suklaata (lisäksi koristeluun suklaalastuja)

1. Lämmitä uuni 140 asteeseen. Tee ensimmäinen marenkipohja. Vispaa kaksi valkuaista tiiviiksi vaahdoksi. Lisää vähitellen 1 1/3 dl sokeria ja vispaa kunnes voit kääntää kipon ylösalaisin. Levitä marenki leivinpaperilla vuoratun (ilmankin voi yrittää, mutta marengin irtoaminen saattaa olla tiukassa) 23 sentin irtopohjavuuan pohjalle tasaiseksi. Paista uunissa noin 1½ tuntia.

2. Paahda ja jauha sillä välin (kaikki) hasselpähkinät. Sekoita joukkoon (kaikki) kaakaojauhe ja jaa seos kahteen osaan. Tee toinen marenki kolmesta valkuaisesta ja 2 dl sokerista. Sekoita varovasti joukkoon puolet pähkinäseoksesta. Piirrä irtopohjavuuan reunojen avulla pellille asetetulle leivinpaperille kaksi 23 sentin ympyrää. Jos pellillesi ei mahdu vierekkäin kahta ympyrää, mutta omistat kiertoilmauunin, voit tehdä ympyrät eri pelleille. Jos et omista kiertoilmauuniakaan, joudut paistamaan marengit kahdessa erässä. Jaa marenki kahteen osaan ja levitä ympyröille. Paista uunissa noin tunti.

3. Kun edelliset marengit ovat paistuneet, tee toinen samanlainen marenki, johon sekoitat toisen puolen pähkinäseoksesta. Paista tämäkin. Kun levyt ovat jäähtyneet, irroita ne leivinpapereista.

4. Kun viimeinen marenkilevy on uunissa, ala tekemään suklaakermakuorrutusta. Marenkilevyt voi hyvin tehdä myös edellisenä päivänä. Keitä hitaasti kiehuvaksi 3 dl kermaa. Lisää joukkoon 75 g raastettua suklaata (voit käyttää enemmän suklaata jos haluat (suosittelen) paksumpaa seosta) ja sekoita kunnes suklaa on liuennut. Laita jääkaappiin jäähtymään noin puoleksitoista tunniksi ja tee kaksi muuta vastaavaa erää. Voit yrittää tehdä koko satsin kerralla, mutta seuraukset voivat olla katastrofaaliset…

5. Kun suklaakermaseos on kunnolla jäähtynyt ota se pois jääkaapista ja vispaa kiinteäksi vaahdoksi. Ole varovainen, liian kauan vispaaminen pilaa seoksen rakenteen, jolloin se ei kiinteydy ollenkaan. Kun seokseen alkaa ilmestyä pieniä pisteitä, on viimeistään aika lopettaa vispaaminen. Kannattaa käyttää isoja kulhoja, seoksesta lentää herkästi roiskeita. Mitä paremmin seos on jäähtynyt, sen kiinteämpää vaahtoa saat.

6. Lado marenkilevyt päällekkäin siten, että keskimmäiseksi jää maustamaton levy. Levitä kerrosten väleihin ja kakun päälle ja sivulle suklaakermakuorrutusta, mutta säästä noin puolet yhdestä erästä pursotukseen. Pursota pieniä helmiä kakun reunalle ja jaa päällinen helmillä 6, 8 tai 12 osaan. Täytä helmien väliset pintakolmiot lopusta suklaasta vuolluilla suklaalastuilla. Terävä perunankuorintaveitsi ja kylmä suklaa soveltuvat lastujen vuolemiseen parhaiten.

kakku.jpg

Kakku onkin valmista sopivasti kun vieraat ovat saaneet takkinsa pois päältä, joten voit siirtyä pöytään kuuntelemaan ylistystä kakustasi. Ohje on peräisin Maailman parhaat kakut -kirjasta, jossa ei sanoja säästellä tämän kakun kohdalla: “Jos tarjoat tätä kakkua jälkiruokana saat todennäköisesti mitä ylitsevuotavimmat kiitokset; kakku on vertaansa vailla herkullisten jälkiruokakakkujen joukossa”. Niinpä.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Broileria riisi-vihannespedillä

Kiireisen viikonlopun arkistopostaus.

Broileria riisi-vihannespedillä

3-4 marinoituja broilerin koipi-reisiä
3-5 annosta pitkäjyväistä riisiä
1 sipuli
1 paprika
5 dl vettä
lihaliemikuutio

1. Lämmitä vesi ja lihaliemikuutio.

2. Aseta vuoan pohjalle riisi ja sen päälle hienonnettu paprika ja sipuli

3. Asettele broilerit päälle.

4. Kaada vettä niin että riisit peittyvät reilusti

5. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 1-1½ tuntia. Tarkista välillä veden määrä.

broileri.jpg

Tämä oli pienenä suosikkiruokani. Broilerit nyt ovat aina maukkaita, mutta näin tehtynä myös riiseistä tulee herkullisia. Kannattaa valita sellainen broileripaketti, jossa on reilusti marinadia. Kerrankin tehdasmarinadeilla pääsee pitkälle.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kylmäsavulohi-tomaatti-pasta

Savulohipasta on nyt muodissa. Aavistin tämän tietenkin etukäteen, ja tein sellaista jo eilen. Tämä onkin sellainen herkku, ettei sitä voi vastustaa edes laihiksella. Oikeutin tämän käyttämällä 7% mukakermavalmistetta enkä mitään oikeaa kermaa.

pasta1.jpg

Fettuccinea ja savulohta

100 g savulohta
½ dl aurinkokuivattuja tomaatteja
1 rkl oliiviöljyä
1 murskattu valkosipulinkynsi
2 ½ dl kermaa
½ dl saksittua tuoretta ruohosipulia
1/4 tl sinappijauhetta
2 tl sitruunamehua
fettuccinea
2 rkl vastaraastettua parmesaania tarjoiluun

1. Leikkaa savulohi valmiiksi suupaloiksi ja aurinkokuivatut tomaatit pieniksi paloiksi.

2. Kuumenna oliiviöljy paistinpannussa, lisää valkosipuli ja sekoita miedolla lämmöllä 30 sekuntia. Lisää kerma, ruohosipuli, sinappijauhe, sekä suolaa ja pippuria maun mukaan. Kuumenna kiehuvaksi, pienennä lämpöä ja anna kiehua hiljaa hämmentäen, kunnes kastike alkaa saostua.

3. Lisää lohi ja sitruunamehu pannuun ja sekoita keskenään. Kuumenna varovasti.

4. Kastikkeen kypsyessä keitä fettuccine runsaassa, voimakkaasti kiehuvassa suolatussa vedessä. Valuta hyvin ja kaada takaisin pannuun. Sekoita kastike kuuman pastan joukkoon. Tarjoa heti, ripota päälle aurinkokuivattuja tomaatteja, parmesaania ja ruohosipulia.

Kannattaa sitten muistaa, että savulohi on jonkin verran suolaista itsessään ja olla varovainen suolan kanssa. Tuli tällä kertaa melkoisen suolaista pastaa. 70-luvulle tämä olisi ehkä sopinutkin. Pastaa kokeilin tehdä itse pitkästä aikaa, mutta taidan raportoida pastanväännöstä sitten, kun sekin onnistuu hieman paremmin. (Eilen ei oikein ollut onni mukana keittiöpuuhissa.)

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kookoskanaa

Tämä on salakielinen viesti:

Niille (harvoille), jotka muistavat celen seikkailut, osan 1, kerron että tänään oli vuorossa sarjan toinen, korkeampi osa. Tällä kertaa aikamarginaaliksi jäi hieman reilut neljä tuntia viimeisestä merkinnästä deadlineen, ja jonotustakin oli paljon viime kertaa vähemmän. Aiemmin ilmoitetut aikataulut menivät uusiksi tietyillä nettisivuilla olleen väärän informaation takia. Uusi aika on 23.5. klo 15, F33, 4.krs. Tervetuloa!

Mutta sitten asiaan. Kanakavalkadia jatkaa tällainen, taatusti autenttinen, malesialaisen kookoskanan resepti, jota tein taannoin. Käytännössä kaikkien aasialaisten ruokieni lähde on Suuri aasialainen keittokirja, niin tämänkin.

kana1.jpg

Malesialainen kookoskana

1 broileri (itse käytin rintaleikkeitä)
1 rkl öljyä
2 viipaloitua sipulia
3 murskattua valkosipulinkynttä
2 pilkottua punaista chiliä, joista on poistettu siemenet
1 1/4 dl kuivattua kookosta
2 tl jauhettua kurkumaa
2 tl jauhettua korianteria
2 tl jauhettua juustokuminaa
2 sitruunaruohonvartta (vain valkoinen osa)
8 currynlehteä
5 dl kookosmaitoa

1. Pilko broileri 8 tai 10 osaan.

2. Kuumenna öljy suuressa kattilassa ja kuullota sipulit. Lisää valkosipuli, chili, kookos ja kurkuma. Sekoita 1 minuutti. Lisää korianteri, juustokumina, sitruunaruoho, currynlehdet ja kookosmaito. Sekoita hyvin.

3. Lisää broilerinpalat ja sekoita kastikkeeseen. Keitä ilman kantta 45-60 minuuttia, tai kunnes broileri on kypsää ja kastike on saonnut. Tarjoa vermisellien kera.

Jotain kummaa tapahtui täällä ääkkösille. Lienevätkö taas ne tämän palvelimen toistaitoiset nörttiylläpitäjät säätäneet jotain. Yritän korjata asian lähipäivinä.

EDIT: Ääkköset näemmä toimivat jälleen.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Maailman paras pannukakku

taikina.jpg

Pelko pois, en ole syönyt pannaria kesken laihdutuskuuria. Sen sijaan kyse on jälleen arkistontyhjäyspostauksesta. Silloin, kun olin vielä pieni ja laiha, tein pannaria lähes viikottain. Kaikki meni hyvin viime syksyyn saakka, kunnes huomasin, että pannarista jää pidemmän päälle jämiä pitempiaikaiseen varastointiin vyötärölle. Sitten piti tietenkin harventaa tahtia, ja tämän edellisen kerran (josta on jo joltisen aikaa) jälkeen pannari onkin ollut jo täysboikotissa. Kyseessä on kuitenkin sen verran herkullinen resepti, että jaan sen nyt teille. Muistakaa varoa, kun tälle antaa pikkusormen, se täyttääkin koko vyötärön.

Pannari

6 dl maitoa
3 dl jauhoja
1,5 dl sokeria
2 munaa
runsas tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
50 g voita sulatettuna

1. Pane uuni lämpenemään 225 asteeseen. Sekoita maito, jauhot, sokeri, munat, leivinjauhe ja suola. Anna taikinan turvota hetki.

2. Kaada taikina uunipannulle ja levitä päälle sulatettu voi. Paista reilu 20 minuuttia tai kunnes väri on sopiva. Tarjoa hillon/sokerin kera.

pannari.jpg

Tämän pannarin salaisuus on ehdottomasti sulatettu voi. Se muuttaa pannarin koostumuksen ihanan rasvaiseksi ja kerrassaan ällöttävän herkulliseksi. Siis sellaiseksi, josta ei voi kuin haaveilla kesken laihiksen…

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

(Tandoori)kanaa piparkakkumausteessa

kana.jpg

Kä… Konsertista toipuminen vei sen verran pitkään, että tuli väistämätön parin päivän bloggaustauko. Muutenkin on ihan täysin loogista, että kun kotiin aukeaa netti, ei millään jää niin paljoa aikaa bloggaukseen, kun aikaa kuluu siellä netissä niin paljon.

Sorsakeittiössä panostetaan edelleen lihattomiin vaihtoehtoihin, joten erityisesti pienten siivekkäiden eläinten erilaisille paistotavoille on kysyntää. Näin äitienpäivänä tulikin mieleen, että taikinapoika valmistikin aikoinaan herkullisen näköistä tandoorikanaa. Olinkin valmistautunut intialaiseen kokkailuun ostamalla tandoorimaustetta jo hyvissä ajoin. Tyttöystäväkin oli vaatinut sunnuntaille jonkin sortin kana&nuudeli-viritystä, mutta tiesin, että tsuru mai sulattaisi hänen sydämensä vähintään yhtä tehokkaasti kuin nuudelitkin. Ruoka valmistettiin siis tällä tavoin:

mausteseos.jpg

Tandoorikanaa

500 g luutonta kanaa, esim rinta- ja koipilihat
tandoorimausteseosta
2 dl Bulgarian jugurttia

Marinoi lihat hyvissä ajoin, 6-24 tuntia ennen paistamista. Poista mahdollinen nahka kananpaloista. Viillä rintapaloihin ristikkäisiä syviä viiltoja. Sekoita tandoorimauste jugurttiin mausteseoksen paketin ohjeen mukaisesti, laita lihat pakastuspussiin ja kaada marinadi päälle. Sekoita huolellisesti, jotta marinadi menee myös viiltoihin. Jätä jääkaappiin marinoitumaan.

Vuoraa uunipelti foliolla, josta reunat on taiteltu ylös ammemaisesti. Lämmitä uuni 300 asteeseen pellin ollessa uunin sisällä. Kun uuni on saavuttanut lämpötilan, aseta kananpalat pellille ja paista 10 minuuttia. Ota pelti pois uunista ja sivele palat jäljelle jääneellä marinadilla. Laita kanat takaisin uuniin, ja sammuta uuni. Paista vielä 20 minuuttia luukkua avaamatta.

valmis.jpg

Käytin tähän itse rintaleikkeestä leikeltyjä rintafileitä. Äitienpäivän siwan valikoima kun ei tuntenut kovin montaa muutakaan kanalaatua. Koska omassa tandoorimaustepussissani ei ollut minkäänlaisia sekoitusohjeita, heittelin maustetta sen verran sekaan, että väri oli sopiva ja keittiössä leijaili lähinnä piparkakkutaikinaan assosioituva haju. Kanojen väri jäi vähän haaleaksi, mutta maku oli siitä huolimatta sen verran tujakka, että aloin miettimään, että millä ihmeen ilveellä tuon saisi punaiseksi. Jossain reseptissä näytettiin käyttävän punaista elintarvikeväriäkin, mutta se lienee huijausta. Pitänee ensi kerralla kokeilla jotain taikatemppuja.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone