Leivonta ja jälkiruoat – Sorsanpaistaja

Appelsiinipopparit

celeDecember 4, 2009 4 Comments

popparit

Olen nyt katsonut viikon aikana about 15 jaksoa Jamieta ja olenpa päässyt käytännön toteutukseenkin. Meillähän on jonkinlainen fiksaatio popkorneihin, mutta emme ole kovin suuresti varioineet popkornien maustamista. Yleensä käytämme herbamarea, joka tuntuu antavan hieman moniulotteisemman maun kuin tavallinen suola.

Jamien jippo oli (runsaassa voissa poppaamisen lisäksi) maustaa popkornit appelsiininkuorilla maustetulla sokerilla. Parin appelsiinin kuori raastetaan mortteliin, heitetään sekaan sokeria ja hakataan tasaiseksi. Sitten appelsiinisokeria runsaasti poppareiden sekaan kun ne ovat vielä kuumia ja sokeri sulaa popkornien pintaan. Jos käytit (runsaasti) normaalisuolaista voita, suolaakaan ei tarvitse lisätä.

Ja sitten katsomaan seuraavaa jaksoa popkornit seurana.

Överit (vaahterasiirappi-pähkinäfudget)

celeNovember 30, 2009 3 Comments

Sunnuntaina vietettiin mahtavaa ruokabloggaajien pikkujoulubrunssia Veeran emännömänä. Pöytä notkui erilaisia herkkuja, joista on raportoitu ainakin Uneliaan Annan, Sillä sipulin ja Herkun ja Koukun Jytiksen toimesta. Keskityn siis täällä hehkuttamaan ruokien herkullisuutta ja selostamaan omasta osuudestani.

Meillä oli suuria vaikeuksia keksiä sopivaa brunssisyötävää, mutta ongelman ratkaisi uusin Etiketin numero, josta löytyi vaahterasiirappi-pähkinäfudgejen resepti, joka sai välittömästi veden kielelle. Siispä marssimme välittömästi lähikauppaan ostamaan mm. vaahterasiirappia, vaahtokarkkia ja valkosuklaata.

Aineita keitellessä alkoi kuitenkin hieman epäilyttää. Nopeasti laskien näissä on nimittäin kuusi ainesosaa, josta yli puolet on sokeria. Lopputuloksesta tulikin suorastaan ylimaallisen makea. Siispä keksimme näille lempinimeksi överit, eikä ollut minkäänlaisia ongelmia säästää tarpeeksi suurta määrää brunssia varten. Kovin montaa näitä ei nimittäin pysty yhdessä päivässä syömään. Suosittelen siis leikkaamaan pieniin palasiin..

Kiitokset vielä kaikille osallistujille. Mukavaa oli, joten seuraavaa tapaamista odotellaan jälleen innolla. 🙂 (<- hymiö) fudge

Vaahterasiirappi-pähkinäfudget)

2 dl macadamia- tai pekaanipähkinöitä eli molempia
2 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 dl makeutettua tiivistemaitoa
1 dl vaahterasiirappia
50 g voita
1/4 tl suolaa
4 dl valkoisia vaahtokarkkeja
300 g valkosuklaata paloina

voiteluun
1 rkl sulatettua voita

1. Pane uuni lämpiämään 160 asteeseen. Muotoile kaksinkertaisesta foliosta 20 x 25 cm:n vuoka, jossa on noin 3 cm:n reunat. Nosta vuoka leikkuulaudalle ja voitele se voisulalla.

2. Paahda pähkinöitä uunin keskitasolla leivinpaperin päällä noin 6 minuuttia. Nosta pähkinät pois kuumalta pelliltä.

3. Mittaa sokerit, tiivistemaito, vaahterasiirappi, voi ja suola pinnoitettuun kattilaan. Kiehauta sokeri-maitoseos ja anna sen poreilla matalalla lämmöllä 5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levyltä.

4. Mittaa vaahtokarkit tiiviinä mittoina toiseen kattilaan ja sulata ne pehmeäksi massaksi koko ajan sekoittaen.

5. Lisää kuuma vaahtokarkkimassa sokeri-maitomassaan. Lisää suklaa paloiteltuna. Nosta kattila lämpimälle levylle ja sekoita massa tasaiseksi. Kääntele pähkinät joukkoon.

6. Kaada massa foliovuokaan ja levitä. Tasoita pinta veitsellä. Anna fudgen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Muotoile vuokaa tarvittaessa massan jähmettyessä.

7. Nosta tuorekelmulla peitetty vuoka jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi. Siisti jähmettyneen fudgen reunat terävällä veitsellä ja paloittele 35 palaan. Makeiset säilyvät jääkaapissa reilun viikon.

Omenaletut

celeNovember 17, 2009 2 Comments

hedelmatoffee
Kiira “Hedelmätoffee” englannincrest

Me tykätään letuista (ja palavista räteistä). Ajan saatossa suurin osa lettukokeiluistamme on jäänyt kuitenkin bloggaamatta ja tällekin meinasi käydä niin, mutta puristanpa nyt tämän kasaan.

Omenahilloke toimi oikein kivasti lettujen kanssa, ja lettujen sisään laitetut omenalohkot olivat hauska idea. Kokeiltiin ensin neljällä lohkolla, mutta tällöin lettujen kasassapitämisen kanssa tuli sen verran ongelmia, että kolme lohkoa osoittautui optimaaliksi. Me tehtiin näistä myös aika paksuja vakauden lisäämiseksi.

omenalettu

Omenaohukkaat

750 g kuorittua, hapahkoa omenaa, ilman siemeniä
50 g rusinoita
50-100 g sokeria

taikina
250 g vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
suolaa, sokeria
5 dl maitoa
3 rkl öljyä
2 munaa
tomusokeria

1. Tee ensin lisäkehillo. Viipaloi 500 g omenoista. Keitä viipaleet vesitilkassa rusinoiden kera pehmeiksi. Lisää joukkoon 50-100 g sokeria omenalajin happamuuden mukaan.

2. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe kulhossa. Tee keskelle syvennys ja lisää ripaus suolaa ja sokeria. Lisää maito, öljy ja munat, vatkaa sileäksi ja anna taikinan levätä noin 30 minuuttia.

3. Viipaloi loput omenoista ja kuumenna 1-2 viipaletta kerrallaan öljyssä pannussa. Kun omenat ovat paistuneet, valuta päälle taikinaa ja heilauta pannua niin taikina leviää tasaisesti. Käännä ja paista toinen puoli.

4. Tarjoa omenalettuset kuumina omenahillon ja tomusokerin kanssa.

Suklaacookiet

celeOctober 11, 2009 6 Comments

Parin viikon takaisiin blogibileisiin vein mukanani kanansiipien lisäksi keksejä. Suklaacookiet ovat luonnollisesti meidän suuria suosikkejamme, tuleehan näihinkin 350 grammaa suklaata. Lisäksi näiden tekeminen on äärimmäisen helppoa ja nopeaa, ja taikinakin maistuu herkulliselta.. Näitä ei kannata kuitenkaan heittää suoraan pelliltä pussiin, seurauksena voi olla murentuneita keksejä, kuten kuvassa.

Resepti hieman muunneltuna kirjasta Professional baking.

keksit

Suklaacookiet

150 g voita
120 g sokeria
120 g tummaa sokeria
1 1/2 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
90 g kananmunaa
300 g vehnäjauhoja
3/4 tl ruokasoodaa
350 g suklaata paloiteltuna pieniksi paloiksi

1. Laita uuni lämpenemään 190 asteeseen. Vatkaa voi, suola ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen.

2. Sekoita jauho joukkoon varovasti. Sekoita mahdollisimman vähän. Jauhojen ei tarvitse edes sekoittua täydellisesti voisokerivaahtoon. Sekoita lopuksi joukkoon suklaapalat.

3. Muodosta taikinasta tasakokoisia klönttejä pellille. Paista noin 10-12 minuuttia (riippuen keksien koosta) kunnes keksit ovat kullanruskeita.

Suklaa-portviinikakku

celeOctober 6, 2009 12 Comments

Niin se suklaakakku. Minulla on heikko kohta juustokakkujen lisäksi suklaakakuille, joten en tietenkään voinut vastustaa kakkua, johon saisi laittaa 450 grammaa suklaata ja 350 grammaa voita.

Olin hieman varovainen tuon kostutuksen kanssa, mutta siihen ei kyllä ollut mitään syytä. Kakun rakenne on niin vahva että se kestää runsaan kostutuksen. Nyt meidän kakku jäi vähän kuivaksi, joskin mehukas sentin paksuinen suklaakerros kakun päällä kyllä tasapainotti mukavasti.

Ja vielä muistutus itselleni: missään kohdassa ohjetta ei käsketä halkaisemaan kakkua.

suklaakakku

Suklaa-portviinikakku

200 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
150 g suklaata
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta

kostutukseen:
3/4 dl vettä
1/2 dl sokeria
1/2 dl portviiniä

täyte:
300 g tummaa suklaata
1 dl kuohukermaa
150 g huoneenlämpöistä voita
3 rkl portviiniä

pinnalle:
kaakaojauhetta

1. Vaahdota voi ja sokeri ja lisää munat yksitellen. Sekoita seos kuohkeaksi. Yhdistä kaikki kuivat aineet ja lisää rouhittu suklaa. Sekoita jauho-suklaaseos vähitellen muna-voivaahtoon. Pane taikina voideltuun kakkuvuokaan, joka on halkaisijaltaan 22-24 cm. Paista 175 asteisessa uunissa noin tunti, kunnes kakku on kypsä. Kumoa kakku vuoasta ja jäähdytä.

2. Valmista kakun kypsyessä kostutusliemi ja täyte. Kiehauta vesi ja sokeri. Ota kattila liedeltä ja lisää portviini. Anna liemen jäähtyä. Valmista täyte. Kiehauta kerma ja sulata suklaa siihen. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Vaahdota voi ja sekoita se vähitellen suklaa-kermaseokseen. Lisää portviini ja pane seos hetkeksi kylmään kovettumaan. Kostuta kakku ja levitä täyte sen päälle. Peitä hyvin kelmulla ja anna maustua seuraavaan päivään.

3. Ota kakku hyvissä ajoin huoneenlämpöön, koska vain huoneenlämpöisenä sen täyteläinen maku ja rakenne tulevat esiin. Suoraan kylmästä otettuna kakun täyte on myös liian kovaa syötäväksi. Siivilöi pinnalle kaakaojauhe juuri ennen tarjoilua.

Lapsuuden pannukakku

celeSeptember 23, 2009 2 Comments

Viikonlopun blogimiitissä oli yhtenä puheenaiheena lapsuusajan pöperöt, joka on myös syyskuun ruokahaasteen aiheena. Monella tuntui olevan varsin traumaattiset muistot lapsuusruuista. Minulla ei tällaisia traumoja ole, koska pienenä söin aina pannukakkua ja sehän on hyvää.

Varsinaisiin sfääreihin tämä nautinto nousi, kun sain kerran isotätini valmistamaa pannaria, jonka ohje luonnollisesti siirtyi vakiokäyttöön. Tämän pannarin salaisuus on edellisen ruokahaastepostaukseni tyyliin rasva, erityisesti sen määrä ja laatu. Meillä ehkä joskus huijattiin ja tehtiin tämä rasvattomasta maidosta ja päälle laitettiin voin sijaan leivontamargariinia, mutta se on huijausta, eikä niin pidä tehdä. Oikea pannukakku tehdään täysmaidosta ja runsaasta päälle lirutellusta sulatusta voista. Onnistumisen voi tarkistaa jälkikäteen uunipannulta: jos rasvaa on tihkunut runsaasti leivinpaperin läpi pannulle, on koostumus hyvä.

pannari

(Ohje on itseasiassa uusintapostaus kolmen vuoden takaa, mutta sen arvoinen.)

Pannukakku
6 dl täysmaitoa
2 munaa
1 1/2 dl sokeria
1/2 tl suolaa
reilu 3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
50 g (tai omantunnon mukaan) voita sulatettuna

1. Kaada maito kulhoon, hajota sekaan munat. Lisää muut aineet ja sekoita. Anna turvota.

2. Lämmitä uuni 200-225 asteeseen. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipannulle ja kaada sulatettu voi tasaisesti päälle. Paista noin 20 minuuttia kunnes pannari on kauniin kullanruskeaa.

3. Tarjoa heti esimerkiksi mansikoiden kera.

Omenapiirakka

celeAugust 11, 2009 0 Comments

Viime aikoina kokkaamiseni on taantunut lähinnä vanhan toistoksi; tämä reseptikokoelma on kasvanut sen verran laajaksi, että uutuuksien kokeilu ei ole houkutellut entiseen malliin. Sen sijaan leipomispuolella olen kahlannut Professional Bakingia eteenpäin. Piirakka-luku oli varsinkin sellainen, johon tuli pysähdyttyä pitemmäksikin aikaa erilaisia täytevaihtoehtoja kokeilemaan ja piirakkapohjan pyöräytyksen jaloa taitoa opettelemaan.

Etenkin mansikka-raparperi on mainio yhdistelmä, mutta en ole vielä kertaakaan onnistunut saamaan kyseistä täytettä jämähtämään kuvauksellisella tavalla, joten aloitetaan omenapiirakalla.

omenapiirakka

Tässä ensin piirakkapohjaresepti. Ensimmäiset aineet on tarkoitettu pohjaan ja jälkimmäiset kanteen. Yhteen piirakkaan riittää minulla noin kolmasosa allaolevista määristä. Tarvittava määrä riippuu luonnollisesti vuuan koosta.

Piirakkapohja
pohjaan
500 g vehnäjauhoja
325 g voita
125 g kylmää vettä
10 g (2 tl) suolaa
25 g sokeria

päälliseen
500 g vehnäjauhoja
350 g voita
150 g kylmää vettä
10 g (2 tl) suolaa
25 g sokeria

1. Siivilöi jauhot kulhoon, lisää voi.

2. Nypi taikina. Pohjaa varten hienoksi jauhomaiseksi ja päällistä varten herneen kokoisiksi klönteiksi.

3. Sekoita suola ja sokeri veteen. Lisää vesi taikinaan, sekoita varovasti vain sen verran että vesi on imeytynyt taikinaan. Älä sekoita liikaa!

4. Laita taikina esimerkiksi pannulle käärittynä elmukelmuun jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi.

5. Kaulitse pohja ohueksi ja siirrä se piirakkavuokaan. Tämä onnistuu helpoiten niin, että kierrät taikinan kaulimen ympärille ja rullaat taikinan uudelleen auki vuuan päällä.

6. Päällisen voit käyttää monella tavalla, voit joko tehdä siitä täysin peittävän kuoren piirakalle tai koristella erilaisilla kuvioilla. Päällinen kannattaa lopuksi voidella munalla.

Ja sitten vielä mainion omenatäytteen resepti.

Omenatäyte

900 g hapokkaita omenoita (esim. Granny Smith) kuorittuna ja paloiteltuina
30 g voita
90 g sokeria

60 g kylmää vettä
24 g maizenaa

100 g sokeria
1 g suolaa
1 g kanelia
0,5 g muskottipähkinää
10 g sitruunamehua
7 g voita

1. Pyörittele omenapaloja ensimmäisessä voierässä miedolla lämmöllä pannussa kunnes ne ovat hieman pehmentyneet. Lisää ensimmäinen sokerierä.

2. Sekoita maizena veteen. Lisää neste pannulle ja kiehuta kunnes liemi on sakeutunut. Poista lämmöltä.

3. Lisää loput aineet. Sekoita varovasti kunnes voi on sulanut ja sokeri liuennut. Jäähdytä ennen käyttöä.

4. Täytä piirakka seoksella ja paista 220 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia.

Crème brûlée eli paahtovanukas

celeMay 24, 2009 1 Comment

Kun liekinheitin on kerran lisätty keittiöturhakevalikoimaan, niin pakkohan sitä on päästä käyttämään. Näin äkkiseltään ei kauhean montaa ruokalajia tule mieleen, jossa tuota voisi käyttää, joten paahtovanukas löytyi listan kärjestä.

Se osoittautuikin hieman konstikkaammaksi jälkiruuaksi kuin oletin. Paistoaika vesihauteessa on melko haastavaa saada kohdilleen eikä sokerin karamellisointi polttamatta koko lystiä onnistunut ihan ensimmäisellä yrittämällä. Onneksi varasin heti alkuun litran pöntön kermaa niin pystyi kokeilemaan useampana päivänä putkeen. Kannattaa siis ainakin varmistaa, että vesihauteen vesi on kiehuvaa (ettei pinta pala ennen jähmettymistä) ja että liekinheittimessä on turbot tarpeeksi pienellä, ettei sokeri pala.

Ja kaneli sopii tähän kuin pekoni lettujen päälle. Sitä voi heittää ripauksen kermaan vaniljan kanssa. Resepti on tietenkin peräisin Professional Bakingista.

paahtovanukas

Paahtovanukas

12 annosta

12 keltuaista
180 g sokeria
1 1/2 l kermaa
1 1/2 tl vaniljauutetta tai pari vaniljatankoa
3/4 tl suolaa

Sokerikuorrutukseen ruskeaa sokeria kuivattuna uunissa. Voit myös käyttää tavallista sokeria, jolloin sitä ei tarvitse kuivata.

1. Lämmitä kerma kattilassa. Jos käytät vaniljatankoa, halkaise se pituussuunnassa ja raavi siemenet kattilaan. Laita sinne myös kuoret. Kuumentamisen jälkeen poista kuoret.

2. Sekoita keltuaiset ja sokeri hyvin. Lisää kuuma kerma, vanilja (jos käytät uutetta) sekä suola.

3. Kaada sekoitus vanukaskulhoihin. Laita kulhot uunipannulle ja kaada pannuun kiehuvaa vettä noin puoleen väliin kulhoja.

4. Paista 165 asteisessa uunissa 25 minuuttia tai kunnes vanukas on juuri hyytynyt.

5. Anna jäähtyä ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua

6. Juuri ennen tarjoilua, pyyhi kulhojen päälle mahdollisesti tiivistynyt vesi varovasti pois, lisää päälle tasainen kerros sokeria. Karamellisoi sokeri liekinheittimellä. Tarjoa heti.

Suklaa-päärynätorttu

celeJanuary 30, 2009 7 Comments

Lauantaina nauttimamme jälkiruuan valmistuksesta en osaa oikeastaan sanoa paljoakaan, koska omat kätöseni olivat samaan aikaan perunajauhomössössä. Olin kuitenkin luottavainen lopputuloksen hyvyydestä, olihan reseptissä kaikki hyvään jälkiruokaan tarvittavat jekut: sokeria, rasvaa ja alkoholia.

Pettyä ei tarvinnutkaan, sillä lopputulos todella oli hyvää. Päärynälohkot kevensivät sopivasti suklaakakun rasvaisuutta ja jäätelö kruunasi kokonaisuuden. Päärynälohkot sopivat minusta tähän melko suurina paloina. Joku toinen voisi ehkä pitää hieman pienemmistä sattumista.

päärynätorttu

Suklaa-päärynätorttu

3-4 kypsää, pehmeää päärynää
200 g jauhoja
200 g tummaa suklaata
170 g voita
½ pussi kuivahiivaa
1 dl maitoa
2 kananmunaa
1 dl valkoviiniä
100 g sokeria
koristeluun tomusokeria

1. Kuori ja lohko päärynät. Anna niiden marinoitua valkoviinissä noin 20 minuuttia.

2. Sulata suklaa ja puolet voin määrästä vesihauteessa.

3. Sekoita loput voista ja sokeri keskenään lähes vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat. Sekoita kuivahiiva jauhoihin ja sekoita taikinan joukkoon siivilän läpi. Lisää maito.

4. Sekoita lopuksi suklaamassa taikinaan.

5. Laita puolet taikinasta voidellun piirakkavuoan pohjalle. Asettele päälle päärynät ja sitten loppu taikinasta.

6. Paista 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia, kun torttu on jäähtynyt sen voi koristella tomusokerilla tai tarjoilla hieman lämpimänä vaniljajäätelön tai fior di latte jäätelön kanssa.

Yrtti-marsalabroileri ja zabaglione eli marsalavaahto

celeSeptember 24, 2008 0 Comments

Välillä ruuan valinta sujuu helposti. Meille oli viikonloppuna tulossa ruokavieraita ja perjantaina pohdittiin että mitä heille kokattaisiin. Kun mitään ei heti tullut mieleen, päädyttiin vain ostamaan päivällä broiskufileitä Reinin lihasta ja mietittäisiin sitten ruokalajia illemmalla. Sittenhän Pastanjauhajat sattuivat polkkaamaan herkullisen näköisen yrttibroilerireseptin. Reseptissä yhdistyivät niin jo ostetut broiskufileet, viinihyllyltä vuoden takaiselta Rooman-matkalta säästynyt marsala-pullo, kuin torilla kuolaamani suppilovahverot.

Marsalaa kokeilimme kerran joskus vuosia sitten kun muistaakseni Etiketissä siitä kirjoitettiin. Suomessahan tilanne on hieman heikko, kun Alkon valikoimissa on vain yhdenlaista marsalaa, ja se on äärettömän makeaa. Ainakin omaan makuuni. Halusin kuitenkin antaa marsalalle toisen mahdollisuuden, joten hieman vähemmän makean marsalan metsästys oli vuoden takaisen reissun yksi tavoitteista.

Marsalaa piti kokeilla kanan lisäksi tietenkin myös siinä toisessa klassisessa marsala-ruuassa, eli zabaglionessa. Sitäkin kokeilimme viime kerralla, silloin muistaakseni surkeasti epäonnistuen. Yrttikanan resepti on siis peräisin Hot of the Garlic pressistä. Zabaglionen teimme suunnilleen Maku-lehden reseptin mukaan, joskin ilman appelsiininkuorta, ja söimme sen mansikoiden kera. Lisänä meillä oli äärettömän yksinkertaista rucola-fenkoli-salaattia (fenkolia, rucolaa, hieman sinappia, sitruunanmehua ja oliiviöljyä) sekä tagliatellea. Kuvat ovat tällä kertaa hieman hätäisesti räpsäistyjä kun vieraitakin oli paikalla.

Yrtti-marsalabroileria

4 broilerinfilettä
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl maitoa
1 dl tuoreita yrttejä hienonnettuna (itse käytin persiljaa ja timjamia, toimivat hyvin sienien kanssa)
1 valkosipulinkynsi
oliiviöljyä
suolaa

1 dl suppilovahveroita (tai muita sieniä) hienonnettuna
1 dl marsalaa
2 dl kanalientä
2 valkosipulinkynttä
Beurre Manierrea (voita ja jauhoja about 1/1 sekoitettuna, itse heitin erikseen voita sekaan ja suurustin jauholla)
kermaa

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Siivoa rasva broilerinfileistä (tai vaadi siistejä fileitä). Sekoita jauhot, yrtit ja puserrettu valkosipulinkynsi lautasella. Dippaa fileet ensin maitoon, mausta suolalla ja pyörittele niitä sitten jauhoissa. Ruskista fileet pikaisesti kultaisiksi pannulla ja siirrä ne uuniin.

2. Tee sillävälin kastike. Anna pannun lämmetä uudelleen ja lisää oliiviöljyä. Ruskista sienet pannulla ja kaada sekaan viini. Lisää noin minuutin kuluttua kanaliemi ja kaksi murskattua valkosipulinkynttä. Keitä kokoon muutama minuutti ja ota kiinni beurre manierrella. Lisää lopuksi kerma ja ota pois liedeltä.

3. Ota kanat uunista ja tarjoa vaikka tagliatellen ja rucola-fenkoli-salaatin kera.

Zabaglionen tekeminen vaatii hieman kärsivällisyyttä. Meillä ei teräskulhoa valitettavasti ole, mutta teimme tämän lasikulhossa ja lämmitimme höyryttämällä kulhoa kattilan päällä ja toimi hyvin.

Zabaglione eli marsalavaahto

6 keltuaista
1 dl sokeria
1 1/2 dl marsalaviiniä

1. Vatkaa keltuaiset ja sokeri teräskulhossa, kunnes seos on vaaleaa ja kuohkeaa.

2. Nosta kulho vesihauteeseen ja sekoita joukkoon marsala. Vatkaa seosta vesihauteessa, kunnes se sakenee vaniljavaahdon tyyppiseksi (5–10 minuuttia).

3. Tarjoa mansikoiden tai muiden marjojen tai hedelmien kanssa.