Pastanjauhajien koekeittiö raportoi (Bronxin possunfilepihvit)

marinadi.jpg

Päivän indeksi: 84.

Tältä päivältä minulla ei ole ravintoarvoja. Olin nimittäin koko päivän menossa ja söin lähinnä ulkona. Sikäli syömiset varmaankin meni suunnilleen oikealla tavalla, sillä päivän indeksi jatkaa laskuaan ja tänään punnitsin jälleen tämän urakan pienimmän lukeman. Voi olla, että en ole aivan aiotussa laihdutustahdissa, mutta eipä tässä liene huolestumisen aihetta niin kauan kun suunta on oikea.

liemi.jpg

Joitakin bloggaamattomia arkistoruokia täältä vielä löytyy. Tämä laihdutuskuuri tuntuu hieman hidastavan kokkailutahtia, joten on ihan hyvä, että on jotain blogattavaakin noiden tylsien ravintoarvolukujen ohella.

Pari viikkoa sitten kokkailin vaihteeksi Pastanjauhajien suosikkikokkivieraan ohjeen avulla porsaanfileestä maittavia pihvejä. Lurautin sinänsä suosimaani balsamicoa tähän ehkä hieman liikaa, mutta muuten tämäkin Bronxin sapuska oli oivallisen makuista. Tässä alkaa muuten vähitellen oppia kyseisen herran suosikkiraaka-aineet. Tässä resepti alkuperäisessä muodossaan.

annos1.jpg

Possunfilepihvit ja inkiväärikastiketta

21:46 – nymmuuten tuli aika jees ruokaa
21:47 – citymarketissa oli näppärä kokonainen possun ulkofile tarjouksessa
21:47 – jotain jauhelihan hintaista
23:06 – leikkasin pikku pihveiksi
23:08 – putsasin rasvan pois, leikkelin noiseteiksi
23:09 – hiukkasen öljyä, balsamicoa, pippuria
23:09 – annetaan hautua
23:09 – taputtelin vähän rystysillä
23:09 – paistetaan voin ja öljyn seoksessa
23:09 – paiston lomassa rouhitaan pippuria pintaan
23:10 – ja vähän grillimaustetta
23:10 – eipä mene kauan kun on kypsää ja sopivan väristä
23:11 – kun on paistettu, huuhdellaan pannu kermalla
23:11 – ja keitellään vähän kasaan
23:11 – -> soosi
23:11 – pistin tuoretta inkivääriä ja curryä
23:12 – perunat kaveriksi
23:12 – ja Laitilan Kukko Pils

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Jamien porsaankyljykset

Jos Paolan pastasalaatti oli legendaarinen, niin on tämäkin. Kyseessä on nimittäin kaikkein ensimmäinen Jamien resepti, mitä kokeilin. Siitähän se kierre sitten alkoikin. Jamie tekee pestonkin itse, mutta minä en tällä kertaa jaksanut vaan tyydyin purkkipestoon.

kyljys.jpg

Porsaankyljykset timjamin, sitruunan ja peston kera

1 kourallinen timjamia riivittynä
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria
1 valkosipulinkynsi
1 sitruunan kuori ja mehu
1 rkl oliiviöljyä
4 porsaankyljystä
pestoa

1. Hiero timjami ja 1 tl suolaa voldemorttelissa tahnaksi. Lisää mortteliin valkosipuli ja 1 tl mustapippuria ja hiero nekin tahnaan. Sekoita joukkoon sitruunan mehu ja raastettu kuori sekä oliiviöljy. Sivele seosta kyljysten molemmille puolille ja anna niiden maustua vähintään 10 minuuttia.

2. Pane kyljykset hyvin kuumalle parilalle tai paistinpannuun. Yritä saada molemmat puolet kauniin raidallisiksi ja kullanruskeiksi, mutta varo polttamasta kyljyksiä. Jos ne alkavat saada liikaa väriä, alenna lämpöä. Keskilämmöllä kyljykset kypsyvät noin 8 minuutissa. Porsaanlihaa ei pidä ylikypsentää, sillä silloin se vain kuivuu liikaa. Anna kyljysten levätä muutaman minuutin ajan ja lusikoi sen jälkeen pinnalle hieman pestoa.

3. Tarjoa kyljykset sekasalaatin ja puserretun perunan tai uuniperunoiden kanssa. Sivele perunat oliiviöljyllä, kieritä ne merisuolassa ja paista uunissa kypsiksi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Paistettua porsasta roomalaisittain

raaka1.jpg

Lähikaupassa oli tarjouksessa porsaanpaistia, joten siitä piti keksiä jotain väsättävää. Tämä Maailman ruokia – Italia -kirjasta löytynyt paistetun porsaan ohje oli erittäin maukas, mutta helppotekoinen. Vain pihvien maustumiseen meni enemmälti aikaa. Muutoin valmistelut ja paistaminen on tehty alta aikayksikön.

pannulla2.jpg

Paistettua porsasta roomalaisittain

450 g porsaanpaistia
2-3 hienoksi pilkottua valkosipulinkynttä
175 g valutettua mozzarellaa
suolaa ja pippuria
12 prosciuttoviipaletta
12 tuoretta salvianlehteä
55 g voita

1. Leikkaa lihasta pois näkyvä rasva ja viipaloi se poikkisyin 12:ksi noin 2½ cm paksuksi palaksi. Aseta lihapalat työpöydälle ja nuiji ne litteiksi lihanuijan tasaisella päällä tai kaulimella. Hiero pihveihin valkosipulia, laita lautaselle ja peitä tuorekelmulla. Pane viileään paikkaan ½-1 tunniksi.

2. Leikkaa mozzarella 12 viipaleeksi. Mausta pihvit maun mukaan suolalla ja pippurilla ja laita kunkin pihvin päälle juustoviipale. Pane päällimmäiseksi prosciuttoviipale kaksinkerroin. Laita vielä salvianlehti pihvien päälle ja kiinnitä ainekset cocktailtikulla.

3. Sulata voi isossa paksupohjaisessa paistinpannussa. Lisää pihvit tarvittaessa erissä ja paista 2-3 minuuttia kummaltakin puolelta, kunnes liha on kypsää ja juusto sulanut. Nosta pannusta reikälusikalla ja pidä läpimänä sillä aikaa, kun kypsennät loput pihvit.

4. Ota cocktailtikut pois ja heitä ne roskiin. Laita pihvit 4 lämmitetylle lautaselle, (koristele persiljalla ja sitruunaviipaleilla) ja tarjoile heti.

kypsa.jpg

Samaisesta lähikaupasta löytyi myös ruotsalaisia uusia perunoita, joten niitä oli ohjelmassa pihvien ohella. Tällä kertaa paistoaikakin osui aika nappiin. Pihvit olivat kypsiä, mutta silti yhä mehukkaita. Porsaan kanssa pitää olla aina varovainen, ettei paista liikaa, jolloin liha kuivuu. Edellisen kerran kun käytin ruuassa prosciuttoa, maku oli melkoisen outo, joten olen suhtautunut siihen sen jälkeen hieman epäluuloisesti. Koska kyseisestä mausta ei ollut jälkeäkään tässä ruuassa, se taisi johtua viimeksikin jostain muusta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Muuttoruokaa (milanolainen pata)

kukkasorsa.jpg

Sorsakeittiö muutti viikonloppuna runsaan 100 metrin päähän. Uudessa kämpässä on mahtava keittiö ja parempi kaasuliesi kuin edellisessä. Ainut huono puoli etukäteen oli se, että sorsafarmini sijaitsi juuri päinvastaisessa suunnassa muuttosuuntaan nähden. Huomasin kuitenkin ilokseni, että sorsani muuttivat mukanani uuteen osoitteeseen. Alla oleva kuva on otettu kämpästäni ikkunan läpi.

ikkunasorsa.jpg

Muuttoruuaksi valmistin milanolaista pataa, jota tulikin koko muuttojengin tarpeisiin moneksi päiväksi. Valmistukseen kannattaa siis varata reilun kokoinen kattila. Viiden litran kattilan saa tällä lähes täyteen. Pienempien annosten tekeminen on lälläreille.

Milanolainen pata

300 g sian kylkeä
25 g voita
3-4 rkl oliiviöljyä
2 isoa sipulia viipaloituna
2 isoa porkkanaa viipaloituna
2 sellerinvartta silputtuna
650 g luutonta porsaanlihaa kuutioituna
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
1,5 litraa kanalientä
250 g italialaisia sianlihamakkaroita tms. makkaroita 2,5cm viipaleina
750 g kurttukaalia (savoijinkaalia) pieniksi revittynä
suolaa ja pippuria

1.Pane siansivu kattilaan, kaada vettä peitoksi ja lisää hieman suolaa. Keitä 10 minuuttia. Valuta ja leikkaa 5x1cm suikaleiksi.

2.Kuumenna voi ja puolet öljystä pannulla ja kuullota sipuli pehmeäksi, älä ruskista. Lisää porkkana ja selleri ja kypsennä noin 5 minuuttia.

3.Nosta vihannekset pannusta. Kuumenna loput öljystä ja paista siinä porsaanlihakuutiot kunnes ne saavat väriä joka puolelle. Lisää pannuun vihannekset ja kylkisuikaleet ja kaada päälle valkoviini ja kanaliemi. Mausta suolalla ja pippurilla.

4.Anna hautua hiljalleen 1½ – 2 tuntia, kunnes liha on lähes pehmeää. Lisää makkarat ja kaali ja kypsennä vielä 25 – 30 minuuttia. Tarjoa kuumana.

5.Tarjoa ruuan kanssa runsaasti vaaleaa rapeakuorista leipää, jolla voi pyyhkiä kastikkeen.

milano.jpg

Kun tein tätä ruokaa aikoinaan ensimmäistä kertaa, suurin käytössä ollut kattila oli kaksi litraa. Oli siinä aika sumplimista, kun käytin paria kattilaa keittelyyn. Lisäksi säilyttämisen kanssa oli ongelmia, kun sorsakeittiön astiavalikoima muutenkin oli silloin vielä kehittymisasteella. Suosittelen isoja kattiloita, ne tekevät elämästä helpompaa.

Huomasin tuossa, että pekoniviikon myötävaikutuksella liha-kategoria on kasvanut hieman turhan isoksi muihin verrattuna. Taidanpa viettää tällä viikolla lihatonta viikkoa, ihan viime viikon vastapainoksi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pekoniviikon huipennus

mausteet.jpg

Sorsanpaistaja kiittää jo tässä vaiheessa kaikkia pekoniviikolle osallistuneita. Reseptejä on tullut melkoisesti enemmän kuin etukäteen osasin odottaa. Sorsakeittiön laajakaista katkeaa ja seuraavat pari viikkoa ruokabloggausta täytyy tehdä työpaikan kautta, mikä hidastanee vauhtia ainakin viikonloppuisin. Kokoan pekoniviikon yhteen vielä tiistaina.

Omalta osaltani pekoniviikko huipentui hieman tavanomaisesta poikkeavaan pekonimurkinaan. Leivän sisään tungetaan lihaa ja paketti kääritään pekoniin. Mikä voisikaan olla parempaa? Resepti on peräisin Toscanan herkut -kirjasta.

leipa.jpg

Porsaanfileetä leipäpaketissa

2 valkosipulinkynttä
3 rkl tuoreita rosmariininlehtiä + oksa koristeluun
8 tuoretta salvian lehteä
1 tl suolaa
1 tl pippuria
600 g porsaan ulkofilettä
1 kapea vaalea leipä (esim. patonki)
1 dl oliiviöljyä
6 viipaletta pekonia
6 keskikokoista perunaa
1 dl valkoviiniä

1. Lämmitä uuni 180 asteeseen. Hienonna työlaudalla valkosipulit, rosmariini ja salvia Sekoita joukkoon suola ja pippuri. Puhdista filee. Muotoile leipä (tai filee, ainakin sen muotoilu on yleensä helpompaa kuin leivän) niin, että se on 5 cm pitempi kuin filee ja halkaise pituussuuntaan. Valuta ruokalusikallinen oliiviöljyä ja levitä yrttisekoitus leipäviipaleiden sisäpinnoille.

2. Aseta filee leivän pohjapuolelle, pane toinen viipale kanneksi ja kierrä pekoniviipaleet pituussuuntaan fileen reunoille, leivän ympäri. Pane leivän päälle rosmariinin oksa. Sido kostealla puuvillalangalla leivät ja lihat paketiksi uunipannulle.

3. Kuori ja kuutioi perunat, levitä kuutiot uunipannulle fileepaketin ympärille. Sirota pinnalle suolaa, valuta loput oliiviöljystä ja kaada viini perunoiden päälle. Peitä leipä kevyesti alumiinifoliolla ja työnnä pannu uuniin. Sekoittele perunoita muutamia kertoja kypsentämisen aikana. Kun paketti on paistunut 50 minuuttia, poista alumiinifolio ja anna kypsyä edelleen 10-15 minuuttia eli kunnes leipä on hiukan paahtunut.

4. Leikkaa paketista leipäveitsellä paksuhkoja viipaleita ja tarjoa ne perunakuutioiden kanssa. Yksinkertainen, pinjansiemenillä ja oliiviöljyllä höystetty tomaattisalaatti sopii lisäkkeeksi.

valmis.jpg

Sorsani (jotka ovat vielä varsin talvisissa tunnelmissa) toivottavat hyvää vappua!

sorsat.jpg

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Tomaattinen kana-pekonipasta

Sorsakeittiö kuhisee jo muuttopuuhien valmistelussa, mutta ehtii tässä ohessa hieman bloggaamaankin.

Toisilla alkaa tulla jo pekoni ulos korvista, mutta täällä vielä porskutetaan. Sorsakeittiön viikon kolmas pekonipastaresepti on lainattu pastanjauhajien syksyisestä reseptikisasta.

pasta.jpg

Tomaattinen kana-pekonipasta

170 g pekonia
1 kpl punasipulia
400 g marinoituja broilerinsuikaleita
0,25 tl mustapippuria
2,5 dl Crème Bonjour Cuisine Tomaatti & Välimeren yrttiä
300 g pastaa

Paloittele pekoni ja hienonna sipuli. Paista pekonipalat, sipulikuutiot ja broilerinsuikaleet paistokasarissa kypsäksi. Mausta pippurilla. Sulata joukkoon Crème Bonjour Cuisine ja sekoita tasaiseksi. Sekoita kastike keitetyn pastan kanssa ja tarjoa heti.

Minähän tein tämänkin kastikkeen pennelle, vaikka pastiksilla näytti olevan jonkin sortin tagliatellea pekonin kyytipoikana. Pennehän sopii mihin vain.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pekonirisottoa

vihannekset.jpg

Pekoniviikon suosikiksi on selvästi nousemassa erilaiset pastakastikkeet. Kraun kääntöpiirillä valmistettiin pasta bolognesea. Pastanjauhajat puolestaan nauttivat pekonistaan tällä kertaa parsan kera. Pekonin monipuolisuudesta taas kertoo soppisten resepti, jossa pekonia yhdistettiin siikafileisiin.

Ainuttakaan risottoreseptiä en muista pekoniviikolla vielä nähneeni, joten päätin korjata itse sen aukon. Pienenä taka-ajatuksena oli savoijin- tai kurttukaali, jota tarvitsen myöhemmin tällä viikolla muuttoruuan tekemiseen. Tämä resepti on taannoin hehkuttamastani kirjasta Trattoria – italialaista ruokaa perheelle ja ystäville.

savupekoni-juusto-savoijinkaalirisotto

115 g viipaloitua savupekonia
1 valkosipulinkynsi viipaleina
½ savoijinkaali (kurttukaali) pieneksi pilkottuna
suolaa ja pippuria
115 g voita
1 sipuli
400 g arborioriisiä
1 ½ dl kuivaa valkoviiniä
1 ½ l kuumaa kanalientä
150 g raastettua parmesaania
250 g pieniksi paloiksi leikattua puhvelinmaitomozzarellaa

1. Leikkaa pekoniviipaleet tulitikkumaisiksi suikaleiksi ja paista ne valkosipuliviipaleiden kanssa kullanruskeiksi. Sekoita joukkoon kaalisilppu, peitä kannella ja höyrytä noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla, siirrä pois liedeltä odottamaan.

2. Sulata voi paksupohjaisessa kasarissa. Kun se alkaa kuohua, vähennä lämpöä ja lisää sipulisilppu. Kuullota pari minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmeitä mutta eivät ruskistuneita.

3. Lisää riisi ja paista koko ajan hämmentäen noin 3 minuuttia, kunnes riisi on läpikuultavaa. Kaada joukkoon viini ja odota, kunnes se on imeytynyt riisiin. Lisää seokseen sen jälkeen kuumaa kanalientä kauhallinen kerrallaan koko ajan hämmentäen. Riisi on kypsää, kun se on koostumukseltaan sakeaa ja kermaista mutta yhä hiukan al dente.

4. Yhdistä kypsä pekoni-kaaliseos riisiin. Sekoita joukkoon juustot. Mausta hyvin suolalla ja pippurilla ja tarjoa heti.

risotto.jpg

Tämä oli varmasti juustoisinta risottoa, mitä olen suuhuni pistänyt, vaikka emme pistäneet parmesaania (huijattiin ja käytettiin oikeasti pecorinoa) ihan täyttä määrää. Hyvää se oli kaikesta huolimatta. Käyttämämme kaaliyksilö oli ehkä hieman sitkeä kaveri ja pompahti esiin hieman kovana muuten niin pehmeän risoton seasta. Pekoni sen sijaan sopi tähän kuin nenä päähän. Mihinpä ei sopisi?

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pasta carbonara

Lisäys 2009-09-25: Jos löysit tänne googlesta, suosittelen kokeilemaan mielummin hieman tuoreempaa versiota carbonarasta, tulokset saattavat olla paremmat.

Pekonireseptiä pukkaa. Maurelita väänsi pekonista pizzaa. Soppaassa taas tehtiin pariloitua maksaa pekonikastikkeen kera. Ehkäpä tuossa olisi vastaus
maksareseptitarpeeseeni. Voi kyllä olla, että ihan heti ei tule pekonia syötyä tämän viikon jälkeen.

Meidän keittiössä sen sijaan heittäydyttiin ihan kunnolla rasvameiningille ja tehtiin pasta carbonaraa. Siis pekonia, kermaa, munaa ja juustoa. Kaikki huisin terveellistä. Mutta tällä viikolla ei siitä välitetä, onhan sentään pekoniviikko.

Pasta carbonara

8 pekoniviipaletta
500 g pastaa
4 munaa
1 1/4 dl raastettua parmesaania
3 dl kermaa
mustapippuria

1. Leikkaa pekoni ohuiksi suikaleiksi. Paista rapeaksi. Valuta talouspaperin päällä.

2. Lisää pasta runsaaseen, voimakkaasti kiehuvaan suolattuun veteen ja keitä al dente. Valuta ja kaada takaisin kattilaan.

3. Pastan kiehuessa vatkaa munat, parmesaani ja kerma kulhossa hyvin sekaisin. Lisää pekoni seokseen. Kaada kastike kuuman pastan päälle ja sekoita kevyesti, kunnes kastike peittää pastan.

4. Kuumenna pannu uudelleen hyvin miedolle lämmölle ja keitä ½-1 minuuttia, tai kunnes kastike on hieman saostunut. Vastajauhettua mustapippuria voidaan lisätä maun mukaan.

carbonara.jpg

Olen kokeillut aika monia carbonara-reseptejä, enkä ole vielä ollut yhteenkään täysin tyytyväinen. Tämä kyseinen versio oli Suuresta pasta-keittokirjasta. Tällä kertaa kastiketta tuli ehkä vähän liikaa suhteessa pastan määrään, ja juustoa olisi voinut käyttää vähän reilummallakin kädellä. Eipä kuitenkaan noita aineita sisältävä kastike voi ikinä kovin pahaakaan olla..

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Jamien pekonisalaatti

pekonit.jpg

Pekoniviikon reseptikavalkadi jatkuu. Polkkapossukin teki pekonistaan keittoa sekä jeesusteippimäisen hyvää tomaattilevitettä. Pastanjauhajien keittiössä syntyi, kuinkas muutenkaan, pastakastiketta. Myös Sun äitis kontribuoi pekoniviikkoa makaronilaatikon evolvoituneella pekoniversiolla. Täytyy kyllä sanoa, että tuo versio makaronilaatikosta näyttää juuri sellaiselta, jota nykypäivänä ei uskaltaisi kaiken maailman sydänsairauksien ja aivoinfarktien pelossa tehdä. Toista se oli ennen. Täytyy nyt joskus kokeilla kuitenkin. Aiemmin jäi myös bongaamatta Maurelitan pekonijambalaya, Ketun keittiön vihastuneet pennet sekä Soppaan (eh) pekonipannari.

Itse jatkoin pekoniviikkoa hieman kevyemmällä ruualla, jos nyt pekonista tehtyä salaattia voi kevyenä pitää. Herkullista se joka tapauksessa oli, ja sehän on pääasia. Resepti kaivettiin jostain Jamien kirjasta.

Lämmin pekoni-rucolasalaatti

2 punasipulia
8 pekoniviipaletta
4 timjaminoksaa
kourallinen pinjansiemeniä
4 isoa kourallista rucolaa
balsamicoa
oliiviöljyä

1. Kuori, ja leikkaa punasipulit kahdeksaan lohkoon. Paista pekonit rapeiksi, nosta ne pannulta odottamaan. Lisää pannuun oliiviöljyä ja paista timjaminoksia, pinjansiemeniä ja sipuleita noin 5 minuuttia, kunnes ne karamellisoituvat. Mausta suolalla.

2. Nosta joukkoon pekonit. Sekoittele hetken aikaa. Kumoa seos salaattikulhoon. Lisää sinne rucolat ja reilusti balsamicoa ja tarjoa heti. Voit lisätä lautasille muutaman parmesaanilastun.

salaatti1.jpg

Sorsakeittiössä aloitettiin myös siman käyttäminen. Käytimme simaamme perinteistä fariinisokeripurkin kyljestä löytyvää reseptiä, joten en nyt jaksa sitä tähän pastettaa. Kokeilin lisäksi laittaa joukkoon hitusen minttua, kun jossain nettiohjeessa niinkin oli tehty. Saa nähdä, mitä siitäkin seuraa.

sima.jpg

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Penneä chilipekonitomaattikastikkeessa

Pekoniviikko on jo täysillä menossa. Aloitin viikon omalta osaltani suosikkipekoniruuastani. Siinä yhdistyvätkin kaikki hyvyydet, eli tomaatti, pekoni ja chili. Niin ja tietenkin penne. Tyttöystävänikin pitää tästä vaikkei pekonista niin välitäkään.

chilipasta.jpg

Penneä chilikastikkeessa

oliiviöljyä paistamiseen
1 hienonnettu iso sipuli
2 murskattua valkosipulin kynttä
150g pekoniviipaleita pieniksi paloiteltuna
1 chilipaprika
1 tlk tomattimurskaa
50-75g juustoa (pecorino/parmesaani)
pennepastaa
suolaa ja pippuria

1. Kuullota sipulit ja pekoni oliiviöljyssä.

2. Lisää chilit, tomaatit ja puolet juustosta. Mausta suolalla ja pippurilla. Hauduta miedolla lämmöllä 30-40 minuuttia.

3. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä.

4. Sekoita pastan joukkoon suurin osa kastikkeesta ja kaada loput päälle. Lisää loppu juusto päälle.

Tomaattipohjaisissa ruuissa on aina haastavinta se, että pitäisi malttaa odottaa tarpeeksi pitkään, että tomaatit ehtivät muhentua herkullisiksi. Tällä kertaa kastike oli sen verran makean tuntuinen, että mietin jo hetken, pistinkö sekaan kenties sokeria suolan sijaan.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone