Sitruunapasta

Nyt pysäytän uhkaavan uneliaisuuskierteen bloggaamalla nopeasti varsin mainion ja helpon sitruuna(voi)pastan. Kriittisemmän osapuolen mielipide oli, että on hän parempaakin pastaa syönyt, mutta minusta tämä oli varsin mainiota ja raikasta. Reseptin lähde luonnollisesti Aglio & Olio.

sitruunapasta

Tagliatelle con limone e burro

kermaa
voita
sitruunamehua
raastettua sitruunankuorta
persiljaa

1. Lämmitä kerma pannussa. Sekoita siihen voita, sitruunamehua ja raastettua sitruunankuorta. Kun voi on sulanut, poista pannu liedeltä. Tarkista suolan määrä. Sekoita pastan kanssa ja lisää persilja.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kauppareissulla Vanhasen kanssa

Jos nyt joku elää puskassa, eikä ole kuullut, niin Matti Vanhanen kävi lähikaupassaan pari päivää sitten, huomasi, ettei siellä ollut hänelle korvaamatonta Valion maitoa tarjolla, kimpaantui ja päätti vaihtaa kauppaa 25 vuoden asioimisen jälkeen. Todennäköisesti kyse on jonkinlaisesta Keskusta/MTK/Valio epäpyhästä salaliitosta, mutta jos unohdetaan hetki reaalimaailma ja oletetaan, että Matille nyt vain on niin tärkeää saada juuri oikein valmistajan maitoa, että on valmis vaihtamaan rakkaan lähikauppansa toiseen 25 vuoden asiakassuhteen jälkeen, mitä tästä voimme päätellä?

Jos kaikki olisivat yhtä vaativia asiakkaita kuin Vanhanen, olisivat kauppojemme valikoimat ihan toisella tasolla!

Jos nyt unohdetaan sellaiset perusbrändit kuin Vaasan ruisleipä ja Coca cola, jotka löytyvät jokaisen pienenkin kaupan valikoimista (ehkä Matin Valio-maito kuului tähän kategoriaan?) ja sellaiset pikkuseikat kuin kunnon lihatiski, niin omaa kaupanvalintaani ohjaavat mm. seuraavien tuotteiden saatavuus: Arlan raejuustot, Barillan pastat, Ben & Jerryn jätskit, Brunnebyn mehut ja Muttin tomaattimurskat. Sattumalta lähikaupoistamme K-kauppa voittaa tämän vertailun 4-1. Vain tomaattimurskaa ei K-kaupasta saa. Liekö siis ihme, että kauppareissumme suuntautuvat K-kaupan puolelle ja S-marketista haemme vain puolen tusinaa tomaattimurskapurkkia aika ajoin..

Millä perusteella sinä valitset lähikauppasi?

(Ainiin! K-marketin puolella on muuten vain Valion perusmaitoja. Mitähän Matti tähän tuumaisi?)

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Karjalanpaisti

Meilläkin tehdään aika usein näitä normaaleja suomalaisia perusruokia: liha/kalakeittoa, jauhelihakastiketta, karjalanpiirakoita, lihapullia, korvapuusteja, pitsaa, hampurilaisia, makaronilaatikkoa… Aika harvoin näitä tulee kuitenkaan blogattua, kun reseptit tuppaavat olemaan pussinkylkitavaraa tai muuten jotenkin tylsiä. Ajattelin nyt yrittää korjata tätä puutetta ja postailla perusruokaresetejäkin silloin tällöin. Yritän muistaa tagailla nämä postaukset perusruuaksi ja täydentää muutamalla vanhemmallakin postauksella.

Näissä on tietenkin se ongelma, että tässä iässä ja tällä kokemuksella on vaikea sanoa olevansa minkään sortin asiantuntija suomalaisessa ruokaperinteessä saati väittää keksineensä jotain uutta näihin. Näin on ainakin karjalanpaistin kohdalla.

Google osaa kertoa, että karjalanpaisti on itse asiassa useammalla nimellä Karjalan alueella kulkeneiden lihapatojen yhteisnimitys ja että karjalanpaisti valloitti muun Suomen sotien jälkeen, kun Karjalan väestö asutettiin ympäri maata. Minulle karjalanpaisti on tarkoittanut yksinkertaista lihapataa, jossa on enemmän kuin yhden eläimen lihaa ja kasvisosasto edustaa korkeintaan sipuli. Ilmeisesti “aidossa” karjalanpaistissa edes sipulia tai pippureita ei juuri ole harrastettu, mutta tästä voi tietenkin kiistellä loputtomiin: jokaiselle kun se aito karjalanpaisti on se, jota se oma mummo on sattunut tekemään.

karjalanpaisti

Näin yksinkertaisessa ruuassa tärkeintä on luonnollisesti sopivat lihat. Itse tykkään laittaa nautaa, sikaa ja lammasta noin tasaosissa, mutta eläinvalikoimaa voi tuunata oman maun mukaan. Lihojen tulisi olla rasvaisempaa ja kovempaa sorttia, esimerkiksi rintaa, lapaa, etuselkää, tms., ei missään tapauksessa paistia. Pitkä kypsytysaika kyllä pehmittää lihat ja rasva liukenee liemeen antaen sille makua. Perinteisesti mukaan on voitu heittää myös naudan munuainen ja maksaa, mutta itse en ole näitä uskaltanut kokeilla.

Toiseksi tärkein asia on kypsytysaika. Paras tulos syntyy noin 100 asteen (jopa vähän alle) lämmössä reilussa 8 tunnissa. Helpointa on laittaa lihat yöllä uuniin ja herätä aamulla mahtavaan tuoksuun. Ellei sitten käy niin, että herää aamuviideltä mahtavaan tuoksuun, eikä saa enää sen takia unta.

Kasviksia voi laittaa, jos haluaa. Itse tykkään laittaa sipulia, mutten muuta. Muita potentiaalisia vaihtoehtoja on monen sortin juurekset, porkkana, palsternakka, jne. Mausteitakaan ei juuri tarvita. Pippurit ja laakerinlehti sopivat tähän. Suola kannattaa lisätä vasta loppuvaiheessa, ettei vahingossa suolaa liikaa ennen nesteiden haihtumista.

Karjalanpaisti

lihaa, esim 1/3 nautaa, lammasta ja possua (lapa/etuselkä/rinta/kassler…)
noin yksi sipuli per puoli kiloa lihaa
musta/mauste/valkopippureita
laakerinlehti
suolaa

1. Leikkaa kaikki lihat kuutioiksi. Laita ne pataan ja lisää vettä niin, että lihat peittyvät juuri ja juuri. Mausta pippureilla ja laakerinlehdellä.

2. Paista uunissa 100 asteessa vähintään 8 tuntia.

3. Mausta suolalla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kookos-banaani-passiohedelmäpavlova

Eilen sorsakeittiössä vietettiin synttäreitä ja sehän tarkoittaa sitä, että oli aika kaivaa puutikut ja styroksilevyt naftaliinista ja alkaa rakentaa kakkua. Jos joku ei ole vielä tajunnut, niin minulla on viime aikoina ollut aivan erityinen suhde Jamie Oliveriin ja erityisesti hänen Cook With Jamie -kirjansa jälkiruokaosaston kanssa. Se nimittäin pursuaa mitä parhaita marenkireseptejä, kuten aiemmin kokeilemani sotku.

Eräs taloutemme jäsen tapaa aina vähän väliä muistuttaa, että olisiko jo aika tehdä sitä suklaa-marenkikakkua, joten kun aloin laittamaan marenkilevyjä uuniin, oli jälleen sama kysymys edessä. Vastaukseksi totesin, että tämä kakku valmistuu tämän vuorokauden puolella. Aika näppäräähän tämän tekeminen olikin; marenkilevyt voi tehdä etukäteen ja loput sujuukin hetkessä, kunhan muistaa varata tarpeelliset työvälineet, eli vasaran ja naulan mukaan.

Kookospähkinä ei olekaan nimittäin ennen keittiössämme vieraillut, vaan olemme tyytyneet metallikuorisiin versioihin. Google kertoi kuitenkin, miten kookospähkinän avaaminen sujuu helposti: ensin hakataan naulat läpi kookospähkinässä olevista kolmesta reiän näköisestä kohdasta, jonka jälkeen valutetaan nesteet ulos. Sen jälkeen kääritään pähkinä pyyhkeeseen ja annetaan vasaran laulaa. Ja sitten syömään.

pavlova

Kookos-banaani-passiohedelmäpavlova

marenkiin
6 munanvalkuaista
300 g sokeria
ripaus suolaa
puolikkaan limen mehu
30 g kookoshiutaleita

285 ml kermaa
1 rkl sokeria
1 limen kuori raastettuna
2 banaania leikeltynä
2 passiohedelmän siemenet
1/4 kookospähkinän kuorta suikaloituna kuorimaveitsellä

1. Lämmitä uuni 150 asteeseen. Valmista marenki: Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen vaahtoon ja vatkaa vaahto kovaksi. Lisää lopuksi kookoshiutaleet ja limen mehu.

2. Tee vaahdosta kaksi 20 cm ympyrää. Paista levyjä 45 minuuttia, kunnes ne ovat kovia pinnalta, mutta hieman pehmeitä sisältä.

3. Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi ja sekoita siihen suurin osa limenkuoriraasteesta. Levitä vaahto toisen marenkilevyn päälle ja laita vaahdon päälle banaaniviipaleet ja passiohedelmä. Asettele toinen marenkilevy varovasti päälle. Koristele kookoshedelmstä viipaloiduilla lastuilla ja lopulla limenkuoriraasteella.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone