February – 2010 – Sorsanpaistaja

Chilillä ja ilmakuivatulla kinkulla peitelty lohi

celeFebruary 27, 2010 0 Comments

Toinenkin testi Glorian ruoka & viinistä sujui vallan mainiosti. Reseptikin toki oli varsin lupaavan oloinen. Rasvaista lohta ja ilmakuivattua kinkkua ja väliin vielä mielenkiintoisesti chiliä. Tottahan sitä oli kokeiltava. Tuloskin oli varsin mainio. Chili sopivasti lämmitti, muttei polttanut. Suolan kanssa kannattaa olla tarkkana, kun kinkku on niin suolaista. Ja ylijäämäkinkuista voi tehdä vaikka pitsaa..

Reseptin suositeltu lisäke oli myös hyvää ja uudenlaista. Fenkoli ei niin kovin useasti ole sorsakeittiössä vieraillut, mutta ne harvat vierailut ovat kyllä olleet lähes poikkeuksetta herkullisia.

Chilillä ja ilmakuivatulla kinkulla peitelty lohi

600-800 g lohifileetä
4 viipaletta ilmakuivattua kinkkua
vajaa 1 tl suolaa
2-3 tl sambal oelekia
8 timjaminoksaa

1. Poista fileestä nahka ja tarvittaessa rasvaista vatsalievettä. Leikkaa filee 4 annospalaksi. Paloittele kinkkuviipaleet muutamaan osaan.

2. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

3. Sirottele kevyesti suolaa ja sivele sambal oelek kalapalojen pintaan. Aseta timjaminoksat ja kinkut päälle. Aseta kalat uunivuokaan tai leivinpaperilla peitellylle uunipellille.

4. Kypsennä noin 20 minuuttia.

Fenkolihöystö

500 g fenkolia
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
4 kypsää tomaattia
3 rkl aurinkokuivattuja tomaatteja
2 rkl oliiviöljyä
1 dl kuivaa valkoviiniä
ripaus suolaa
pippuria

1. Suikaloi fenkoli. Kuori ja viipaloi sipuli. Kuori ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuutioi tomaatit ja aurinkokuivatut tomaatit.

2. Kuullota fenkolia ja sipulia paistokasarissa noin 20 minuuttia eli kunnes fenkoli on lähes kypsää. Lisää valkosipuli, tomaattikuutiot ja kuivatut tomaatit kasariin. Lisää myös valkoviini. Hauduta vielä viitisen minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Kuvista

celeFebruary 25, 2010 8 Comments

Muutamissa ruokablogeissa on keskusteltu viime päivinä kuvien muokkaamisesta ja erityisesti ruokakuvien lavastamisesta sellaisin keinoin, jotka tekevät ruuasta syömäkelvotonta. Ja sitten eräässä kommenttiketjussa nostettiin esiin tämä blogi esimerkkinä ruokaa feikkaavasta blogista tämän postauksen huonon sanavalinnan takia.

Myönnetään, tekstistä puuttui 😉 (<-hymiö), mutta hei haloo?! Minun lavastustaitoni ovat siinä pisteessä, että olen juuri oppinut, että timjaminoksa kuvassa saattaa tehdä ruuasta houkuttelevamman näköisen. Ihan polttopullo+hiuslakkavaiheeseen en ole vielä päässyt. Sen sijaan yritin tuoda postauksessa esiin sitä, että olisin ruokafeikkauksen sijaan kaivannut neuvoja ruuan normaaliin esillepanoon, siis sellaiseen, jonka jälkeen ruoka on vielä syötävässä kunnossa. Eli kertauksen vuoksi. Kaikki tässä blogissa olevat kuvat ovat a) minun (tai vaimoni) ottamia, b) otettu oikeasta reseptinmukaisesti valmistetusta ruuasta ja c) niiden muokkaamiseen on käytetty vain sellaisia säätöjä (kirkkaus, valkotasapaino, saturaatio, terävöinti, rajaus), jotka jokaisen valokuvaajan on joka tapauksessa itse päätettävä tai sitten kamera tekee nämä päätökset kuvaajan puolesta.

Luodon lammaspata

celeFebruary 24, 2010 0 Comments

Padat ovat mainiota talviruokaa. Aamulla kun laittaa lihat hautumaan, niin koko aamupäivän tuvan täyttää ruokahalun herättävä tuoksu. Lounasaikaan onkin sitten jo niin kova nälkä, että hotkimisrefleksin pidättelemisessä on haastetta. Lisäksi padat tapaavat vain parantua seuraavaksi päiväksi, joten tätä iloa riittää mahdollisesti pitemmäksikin ajaksi.

Patojen tekeminenkin on vielä hyvin yksinkertaista. Tärkeintä on laadukas liha ja riittävän pitkä kypsytysaika. Tuntitolkulla miedossa lämmössä tekee rasvaisemmille ruhonosille poikaa, joten lopputuloksena on lähes suussasulava liha, joka on antanut rasvansa ja makuaan liemeen. Pullo punaviiniä liemenä ja lihalle sopiva kasvisvalikoima täydentää kokonaisuuden.

Tällä kertaa tein kuitenkin padan tuoreimman Etiketti-lehden ohjetta seuraten poikkeuksellisesti olueen. Meillä ei varsinaisesti olla kovin suuria olutfaneja, mutta lammaspadan liemeen olut sopi vallan mainiosti. Maku oli varsin intensiivinen, mutta olut ei silti dominoinut kokonaisuutta, vaan ennemminkin vahvisti muita makuja. Sopii kokeilla olutta siis toistekin.

Luodon lammaspata

(kahdelle)

350 g kuutioitua lampaanpaistia (käytin lapaa, kun puolikaskin paisti on parikiloinen)
voita paistamiseen
2-3 dl tummaa olutta
punasipuli, porkkana ja 1/2 palsternakka
2 valkosipulinkynttä
maissijauhoa
reilusti tuoretta rosmariinia ja timjamia
vettä (tai lihalientä)
suolaa ja pippuria

1. Ruskista lihat voissa kuumalla pannulla.

2. Siirrä lihat pataan, lisää olut ja hauduta 3-4 tuntia.

3. Poista lihat padasta. Kypsennä sitten pilkotut juurekset ja valkosipulit lampaiden keitinliemessä. Lisää vettä tai lihalientä tarpeen mukaan.

4. Lisää pataan lihat ja suolaa sekä pippuria maun mukaan. Suurusta maissijauhoilla.

5. Lisää lopuksi joukkoon yrtit ja anna hautua kannen alla vielä noin vartin ajan.

6. Tarjoa riisin tai couscousin kera.

New York cheese cake

celeFebruary 22, 2010 92 Comments

Vuosien varrella olen aina liittänyt Glorian ruoka & viini -lehden jotenkin “parempiin ruokablogeihin”. Liekö tämä sitten johtunut lehden resepteistä vai mistä. Ainakin suuri osa kyseisestä lehdestä blogatuista ruuista on näyttänyt melkoisilta herkuilta. Pääsinpä sitten minäkin viimein kyseisen lehden makuun, kun en pystynyt vastustamaan vuoden ensimmäisen numeron -50% tarjousta.

Kyllähän sieltä mukavan näköisiä reseptejä löytyikin. Ensimmäisenä oli ihan pakko testata New York cheese cakea, jonka resepti oli rasvaisuudessaan aivan vastustamaton. Juustokakuthan ovat olleet yksi tämän blogin kantavista teemoista alusta saakka ja niitä on kymmenkunta tullut blogattuakin. Paistettuja juustokakkuja ei kuitenkaan ole tullut kovin usein tehtyä, joten siinäkin mielessä resepti oli tuoreen oloinen.

Ja millainen juustokakku tämä olikaan! Jos vanhat suosikkini ovat olleet mango-puolukkakakku ja jumalainen juustokakku, niin tämä menee kyllä ihan samaan sarjaan. Maku on hieman rahkatorttumainen, mutta juustojen (ja ranskankerman) rasvaisuus tuntuu täyteläisempänä rakenteena ja jollain lailla hienostuneempana makuna. Vielä kun pohjassa on kunnolla voita ja pinnalla ranskankermakuorrutus, on tulos lähes vertaansa vailla.

Sivuhuomautuksena vielä, että tästä eteenpäin blogikuvani on klikattavissa suuremmiksi versioiksi.

New York cheese cake

pohja
200 g digestivekeksejä
100 g voita
1/2 tl kanelia

täyte
3 prk (à 200 g) Philadelphia-juustoa
2 1/2 dl sokeria
3 kananmunaa
1 rkl raastettua sitruunankuorta
2 tl vaniljasokeria
1 prk (200 g) ranskankermaa

kuorrutus
1 prk (200 g) ranskankermaa
2 rkl sokeria
2 tl sitruunanmehua

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.

2. Tee pohja: Murskaa keksit murusiksi. Sulata voi. Sekoita keksimurut, voisula ja kaneli. Painele seos voidellun, irtopohjaisen vuoan pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

3. Valmista täyte: Vatkaa tuorejuustoa kulhossa sähkövatkaimella noin 1 minuutti. Sekoita sokeri juuston joukkoon ja jatka vatkaamista hetki. Vatkaa kananmunat seokseen yksitellen. Raasta sitruunankuori. Purista sitruunasta 2 tl mehua talteen kuorrutusta varten. Lisää 1 rkl sitruunankuorta, vaniljasokeri ja ranskankerma täytteeseen.

4. Kaada täyte jääkaapissa jähmettyneen pohjan päälle. Paista kakkua uunin alatasossa noin 45 minuuttia.

5. Katkaise uunista virta ja anna kakun kypsyä jalkilämmössä, uuninluukku hieman raollaan, noin 1 tunti.

6. Anna kakun jäähtyä.

7. Tee kuorrutus: Sekoita ranskankerma, sokeri ja sitruunanmehu keskenään. Levitä kuorrutus kakulle. Peitä kakku kevyesti tuorekelmulla ja nosta jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunniksi.

Kanaa pekonissa

celeFebruary 18, 2010 7 Comments

Talvisaikaan tuntuu aina ruuanlaiton inspiraatio häviävän johonkin. Kesällä ja erityisesti syksyllä tiskit tulvivat kaikenlaista kauden herkkua, mutta näin kevättalvella tarjolla tuntuu olevan vain raakoja kasvihuonevihanneksia, eikä muutenkaan riitä intoa juosta ympäriinsä ruokaa kotiin roudaten. Niinpä kokkailutkin ovat viime aikoina sujuneet lähinnä vanhaa toistaen.

Tuossa eräänä päivänä kuitenkin tehtiin pitkästä aikaa ruokaa pekonista. Tai kana tässä kai on pääosassa. Kanan kääriminen pekoniin on aina hyvä idea, koska pekonin rasva ehkäisee hieman kanan kuivumista. Eikä se pekonikääreen syöminenkään niin vastenmielistä ole. Resepti on vaihteeksi Cook with Jamiesta.

pekonikana

Kanaa pekonikääreessä

kanan rintafileitä
pekonia muutama siivu per file
purjoa
timjamia
valkoviiniä
oliiviöljyä
voita
suolaa, pippuria

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita kulhossa purjo, timjami, voi, oliiviöljy, suolaa, pippuria ja loraus valkoviiniä ja sekoita. Laita sekoitus pienehkön uuniastian pohjalle. Kääri kanat pekoniin ja laita purjosekoituksen päälle.

2. Heitä päälle loraus oliiviöljyä ja pari timjaminoksaa. Paista keskitasolla 25-35 minuuttia.