Helmikuun ruokahaaste, tulokset

Äänestys on päättynyt ja pitkällisen ääntenlaskun jälkeen tulokset ovat selvillä!

Kisassa oli kaksi ylitse muiden. Toiseksi sijoittui Liemessä-blogin parmesaanilumpeet. Jos tämä olisi ollut missikisa, lumpeet olisivat varmasti saaneet vielä enemmän ääniä. Ainakin omaa silmää hiveli tuo värin skaalautuminen sipulin ulkoreunalta sisäreunaan.

Ulkonäköäkin vahvempi valtti oli kuitenkin pekoni. Ylivoimaisella ääntenenemmistöllä helmikuun ruokahaasteen on voittanut Välipalan haastepizza! Allekirjoittaneelle voittaja ei ollut yllätys. Kokeilin tätä itsekin viikko sitten ja tuloksena oli melkoisen maukas pizza. Pistäkääpähän muutkin kokeiluun.

Lisäksi kunniamaininta pekoninkäytöstä lähtee Pakkopullan kolmen p:n piiraalle. 🙂

Maaliskuun ruokahaastetta voimme siis seurata Välipalasta. Onnea voittajalle!

Muutamia ehdotuksia ensi kisaan. En ollut kovin tarkasti miettinyt ehdokkaiden äänestykseenosallistumista. Nyt vain kaksi ehdokkaista äänesti. Ongelmahan on tietenkin siinä, että itseään ei kehtaa äänestää ja kilpailijoiden äänestäminen tekee itselle hallaa. Äänestysaktiivisuus nousisi kuitenkin korkeammalle, jos ehdokkaat velvoitettaisiin äänestämään. Äänestämättä jättämisestä voisi seurata vaikkapa yksi miinuspiste itselle.

Toiseksi aikataulu olisi ehkä selkeämpi jos kokkausaikaa olisi kuun loppuun asti ja äänestykset käytäisiin sitten seuraavan kuun alussa ja seuraava ruokahaaste pyörähtäisi käyntiin heti kun voittaja on selvillä. Nyt ilmeisesti useampikin ehdokas oli missata deadlinen koska se oli hämäävästi keskellä kuuta.

Sääntömuutokset ovat kuitenkin vapaasti Välispiikin päätettävissä. Odottelen seuraavaa aihetta innolla. Huhtikuun ruokahaastehan luonnollisesti palaa taas Sorsanpaistajaan…

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Lammaskorma

Ruokahaasteääniä on tähän mennessä tullut melko harvakseltaan, joten nyt vaan kaikki rohkeasti äänestämään. Peli on kaikkea muuta kuin ratkennut.

Sorsakeittiössä on kuitenkin ehditty jännitykseltä myös kokkaamaan. Suunnitelmissa on julistaa tämä vuosi lampaan vuodeksi. Lammasta on nimittäin tullut laitettua melko harvakseltaan, mutta nyt olen löytänyt Reinin lihan (ylläri) lammasvalikoimat, joten määrä lienee kasvamassa jatkossa. Lammasresepteistäkin löytyy melkoisesti valinnanvaraa kun niitä ei ole pahemmin tullut kokeiltua aiemmin.

Tällä kertaa testivuorossa oli lammaskorma Easy Indian -kirjasta.

korma.jpg

Lammaskorma

2,5 cm tuoretta inkivääriä kuorittuna ja palastettuna
4 valkosipulinkynttä
3 rkl öljyä
2,5 cm pätkä kanelitankoa
3 neilikkaa
2 laakerinlehteä
3 kokonaista kardemummaa murskattuna
hyppysellinen fenkolinsiemeniä
2 sipulia silputtuna
1 tl korianteria
1/4 tl kurkumaa
½ tl chiliä
2 tl tomaattipyreetä
500 g luutonta lammasta kuutioina
hyppysellinen kokonaisia mustapippureita
40 g cashewpähkinöitä
1 rkl korianterinlehtiä
kourallinen paahdettuja cashewpähkinöitä tarjoiluun

1. Murskaa valkosipuli ja inkivääri voldemorttelissa tahnaksi. Lämmitä öljy pannussa tai wokissa. Lisää kanelitanko, neilikat, laakerinlehti, kardemumma, fenkolinsiemenet ja sipuli ja ruskista 5 minuttia tai kunnes sipulit ovat pehmeitä.

2. Lisää inkivääri-valkosipulitahna, korianteri, kurkuma, chili ja tomaattipyree. Sekoita hyvin ja keitä miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Lisää lammas ja pippurit. Lisää 1,5 dl vettä. Peitä kannella ja kiehuta kevyesti 30 minuuttia tai kunnes lammas on pehmeää.

3. Murskaa sillävälin cashewpähkinät morttelissa. Lisää hiukan vettä, jotta saat pehmeää tahnaa. Kun lammas on kypsee, lisää pähkinät ja keitä 3 minuuttia. Tarjoa korianterinlehdillä ja paahdetuilla cashewpähkinöillä koristeltuna.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Helmikuun ruokahaaste, äänestys

Helmikuun ruokahaasteen osallistumisaika on kulunut umpeen ja on aika esitellä ehdokkaat. Niitä tulikin hienoon missikisahenkeen tasan kymmenen kappaletta. Varsin sopiva määrä ensimmäiselle ruokahaasteelle. Tässä siis ruokablogimaailman kauneimmat, satunnaisessa järjestyksessä:

Miss…punasipuliehdokas numero yksi on MissJennyn ihan paras katkarapusalaatti, joka sisältää katkarapujen ja punasipulin lisäksi muunmuassa cashewpähkinöitä, chilejä sekä limeä.

Toinen ehdokas, Suolaa&Pippuria-blogin juustoinen broileripiiras, luottaa puolestaan kanan autuaaksitekevään voimaan. Syökää kanaa, sanoi possukin mäkkärin mainoksessa…

…josta pääsemmekin luontevasti kolmanteen ehdokkaaseen, eli Polkkapossun keimailijan salaattiin, joka sisältää myös juustoa fetan muodossa, mutta luottaa muuten kasviksiin ja hedelmiin, mm. verigreippiin ja avocadoon.

Juusto todellakin vaikuttaa kuukauden kantavalta voimalta, sillä myös neljäs ehdokas, Johannan punasipuli-mangosalsa halloumialle sisältää sitä. Hedelmäainesosana Johannalla mango.

Valitettavasti joudummekin odottamaan viidenteen ehdokkaaseen, eli Välipalan haastepizzaan, saakka ennen pekonin astumista lavalle. Tosin myös tässä juustot näyttelevät merkittävää osaa.

Kuudes ehdokas, eli Pastanjauhajien cheddarilla ja punasipulilla täytetyt uuniperunat taas luottaa nimensä mukaisesti cheddariin, punasipuliin ja uuniperunoihin. Pekonikortti valitettavasti käytettiin kommenteissa.

Seitsemäntenä ehdokkaana helmikuun ruokahaasteen voitosta kamppailee Liemessä-blogin parmesaanilumpeet, jotka sisältävät, ehkä jo tässä vaiheessa vähemmän yllättäen, juustoa. Tässä ehdokkaassa punasipuli edustaa varmastikin suurinta pitoisuutta lopputuotteessa, mitattiinpa sitä millä tavalla tahansa.

Viime hetkellä kisaan ilmoittautui ehdokas numero kahdeksan, eli Jytiilin kana-wokki, joka lyö pöytään ensimmäisen pupunpaistajan vippaskonsteista. Ehkäpä tällä valloitetaan ruokahaaste?

Yhdeksäskin ehdokas, Keittokomerossa-blogin lampaankare minttukastikkeella tuo peliin uutena raaka-aineena lampaan (vippaskonstien ohella). Punasipulia on käytetty sekä marinadissa että kastikkeessa.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, on kymmenes ehdokas, Pakkopullan kolmen p:n piiras, jossa ei ole vaikea arvata, mitä yksi näistä kirjaimista tarkoittaa (siis punasipulin lisäksi). Pakkopullan perheessäkin oli havaittu pekonin taianomainen vaikutus punasipulin makuun.

Tässä siis ehdokkaat tämän kuukauden ruokahaasteen voittajaksi ja samalla ensi kuun ruokahaasteen pitäjäksi. Äänestysaika alkaa välittömästi ja äänestys tapahtuu mailitse osoitteeseen sorsanpaistaja at gmail piste com. Kuka tahansa voi äänestää (ei tarvitse olla blogia) ja äänestysaikaa on sunnuntain viimeiselle minuutille saakka. Maanantaina julistan joko voittajan, tai toisen kierroksen ehdokkaat, riippuen äänestyksen tuloksesta.

Jo tässä vaiheessa voi esittää kommentteja niin haasteruuista kuin kilpailun järjestelyistä ja aiheesta ylipäänsä. Itse olen melkoisen tyytyväinen kilpailun satoon. Kaikki ehdokkaat poikkeavat selvästi toisistaan ja eri raaka-aineitakin on käytetty melkoisesti. Ja omaa luokkaansa on tietenkin juustojen määrä. Punasipuli tuntuu sopivan niin vuohenjuuston, mozzarellan, parmesaanin, cheddarin, fetan, tuorejuuston, aurajuuston kuin halloumiankin kanssa. Ainoana miinuksena on toki pekonin jääminen melko pieneen rooliin…

Mutta, kansa päättää.

EDIT: sähköpostiosoite oli väärin noin klo 01:30 saakka.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Friteeratut banaanit ja karamellikastiketta

Sorsakeittiössä odotellaan ruokahaasteen loppuvihellystä friteerattujen banaanien kyydittämänä. Yleensä banaanin ja jäätelön yhdistänyt ruokalaji on syntynyt paistamalla ja liekittämällä. Valitettavasti rommitynnyri on pitemmän aikaa ollut tyhjillään, eikä ole ollut aikaa lähteä merimatkalle uusia tynnyreitä noutamaan, joten liekittäminen ei tullut nyt kysymykseen. Friteeratussa muodossaan banaanit ovat myös varsin hyviä, eikä karamellikastikekaan pahenna asiaa. Ja kuuman öljyn kanssa läträämisessä on jotain samaa huvia kuin liekittämisessä. Parhaimmillaanhan öljystäkin saa roihun aikaiseksi…

banaani.jpg

Friteeratut banaanit ja karamellikastiketta

230 g fariinisokeria
1 1/4 dl kermaa
100 g suolatonta voita

2 dl vehnäjauhoja + 2 tl leivinjauhetta
1 muna vatkattuna
1 3/4 dl kivennäisvettä
öljyä friteeraukseen
4 banaania neljään osaan leikattuna
jäätelöä

1. Tee karamellikastike: Pane kaikki ainekset pieneen kattilaan ja sekoita, kunnes sokeri on liuennut ja voi sulanut. Kuumenna seos kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja anna kiehua hiljaa 2 minuuttia.

2. Siiviöli kulhoon jauhot ja leivinjauhe ja tee seokseen kuoppa. Lisää muna ja kivennäisvesi. Sekoita seos tasaiseksi ja paakuttomaksi taikinaksi.

3. Kuumenna öljy syvässä, paksupohjaisessa kattilassa 180 asteessa. Öljy on sopivaa, kun leipäkuutio ruskistuu 15 sekunnissa. Kasta banaanipalat taikinaan yksi kerrallaan, valuta pois liika taikina. Laske banaanit varovasti öljyyn ja friteeraa 2 minuuttia tai kunnes ne ovat rapeita, kullankeltaisia ja kauttaaltaan lämpimiä. Nosta ne varovasti öljystä reikäkauhalla, valuta talouspaperin päällä ja pidä lämpiminä. Paista samoin loput banaanit. Tarjoa heti jäätelön ja karamellikastikkeen kanssa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Kasvissyöjän pekonirisotto

Huomasin, että edellisestä pekonipostauksesta on jo niin kauan aikaa, että eihän tässä kehtaa enää pian nimittää itseään pekonibloggaajaksi ellei asialle tee jotain. Pitkä pekonitauko näkyikin reseptivalinnassa. Tämä on meinaan melkoisen vinksahtanut pekonireseptiksi. Pointti ei nyt ole siinä, että tämä olisi kasvissyöjän lopullisesti pek..lihansyöjäksi muuttava ruoka, vaan että jos kasvissyöjän pitäisi tehdä pekoniruokaa (toisille) niin tällaista siitä varmaan tulisi. Vihreää kuin pupun iltapala.

Ihan hyvää, siitä huolimatta. Pekonia ei saa pilattua edes herneillä. Ainiin, tämä on Sikapossu-kirjasta. Ja minähän en koristellut pekoninpaloilla kun ne sivuun jätetyt pekoninpalat tuli syötyä risotonpyörittelyn ohella. Toiset vahtii risottoa punaviinin voimalla, minä pekonin.

(Edellisessäkin pekonirisotossa oli sikana vihreää…)

pekonirisotto.jpg

Pekonirisotto

1 l kasvislientä
500 g pakasteherneitä
1 sipuli
150 g pekonia
oliiviöljyä
300-400 g arborioriisiä
50 g parmesaaniraastetta
suolaa

Kiehauta kasvisliemi ja kypsennä puolet herneistä pehmeiksi. Kaada liemi ja herneet tehosekoittimeen ja aja tasaiseksi. Silppua sipuli. Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi.

Laita kattilaan öljy ja ruskista pekonisilppu siinä. Siirrä noin kolmannes syrjään. Lisää sipuli ja freesaa se. Laita riisi kattilaan ja kuullota sitäkin. Lisää kuumaa kasvis-hernelientä aina, kun seos paksunee. Kaada loppuvaiheessa joukkoon loput herneet.

Lisää viimeiseksi parmesaaniraaste ja anna hetki muhia. Tarjolle pantaessa korista risotto lopulla pekonilla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pastanjauhajien lohikääryleet

Pannaanpa vielä toinen blogilainaruoka perään. Pastanjauhajat tekivät hiljakkoin tällaisia varsin herkullisen näköisiä lohikääryleitä ja niitähän piti päästä itsekin kokeilemaan. Kalaa kun ei tule edelleenkään ihan liian usein tehtyä. Lähikauppakin tuli sopivasti vastaan tarjoamalla norjalaista lohta edukkaasti.

Lohifileeni oli sen verran paksua kamaa, että siitä pystyi leikkaamaan ihan suoraan poikittain noita rullia ja silti paksuus oli aivan riittävä. Hintelämmällä kalalla on varmaankin tarpeen leikellä viistoon paksuuden maksimoimiseksi. Muuten nämä maistuivatkin juuri niin hyvältä kuin ainesosien perusteella voisi kuvitella. Uunin kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei lohi pääse kuivumaan liikaa. Minulla menettivät hieman liikaa mehukkuuttaan. Siitä ainoa miinus, muuten varsin herkullista.

lohirullat.jpg

Parmesaanilla täytetyt lohikääryleet

1 kg lohta (leveä osa kalan etupäästä)
½ sitruunan mehu
1-2 rkl juoksevaa hunajaa
1½ dl parmesaaniraastetta tai -lastuja
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
1-2 dl tuoretta basilikasilppua

Leikkaa lohesta viistosti ohuita, leveitä siivuja. Valuta siivuille sitruunanmehua ja hunajaa. Ripottele parmesaanilastut, suola, pippuri ja hienonnettu basilika. Rullaa siivut ja nostele uunivuokaan “bostonpullan” tapaan. Kypsennä 200 asteessa n. 20 min.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Hellapoliisin omenapiirakka

Paljon ei ole viime aikoina tullut leivottua, mutta viikonloppuna testattiin tätä Hellapoliisin omenapiirakkaa jätskin kanssa. Varsin hyvää, helppoa ja nopeaa. Ja parasta tietenkin on, että tähänkin voi käyttää partaäijää.

piirakka.jpg

Marja-, omena-, tai raparperipiirakka

Pikataikina:
2,5 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
2 dl piimää, kermaa tai maustamatonta jukurttia
1 dl öljyä
1 muna

Päälle:
omenaviipaleita, marjoja tai raparperia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele 26-28 cm halkaisjalta oleva piirakkavuoka.

Mittaa kulhoon jauhot, leivinjauhe, sokeri ja vaniljasokeri, sekoita puuhaarukalla.

Lisää taikinaan piimä, öljy ja muna, sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

Kaada taikina vuokaan, laita omenalohkot pinnalle, ripottele ppäälle kanelia ja sokeria.

Paista piirakkaa uunin keskitasossa 25-30 minuuttia.

Tarjoa lisäksi vaniljavaahtoa tai -kastiketta.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone