Kategorioita päivitetty

Jaoin lihakategorian eläimittäin ja annoin vielä jauhelihalle oman kategorian. Nyt liharuokien määrä ei näytä niin huolestuttavan suurelta kuin ennen. Kanaakin on tullut näemmä syötyä enemän kuin possua. Lisäksi leivonta- ja jälkiruokakategoriat on yhdistetty, koska rajanveto näiden välille on melkoisen vaikeaa.

Eilisen indeksi oli muuten 62. Laiskottaa noiden ravintoarvolaskelmien kanssa.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Paistettua ahventa ja tilli-sitruunakastiketta

ahvenet.jpg

Päivän indeksi: 65.

Tälle päivälle oli odotettavissa matala punnitus, koska eilisestä urheilurääkistä palautuminen lienee kuluttanut hieman normaalia enemmän energiaa. Myös päivän energiansaanti jäi melko matalaksi, koska illalla ei vaan ollut nälkä. En kuitenkaan laskenut tältä päivältä tarkkoja syöminkejä, koska en onnistunut löytämään lampaan kareelle ravintoarvoja netistä. Paljon rasvaa siinä kyllä tuntui olevan.

Aloitin eilen kalakuurin paistelemalla ahvenia RuokaPirkan ohjeen mukaan. Ahventa en tietääkseni ollutkaan syönyt ainakaan muutamaan vuoteen. Kommenttilootaan tulleet kalaohjeet olivat muuten siitä sopivia, että niissä kaikissa oli vähän eri kalalajeja. Lähiviikkoina tiedossa onkin ainakin kuhaa, seitiä ja lohta.

Ahventen paistaminen oli varsin yksinkertainen operaatio. Fileet suolattiin ja pippuroitiin, heitettiin pannulle ja paistettiin voi-öljyseoksessa (voin ja öljyn suhde omantunnon mukaan) pari minuuttia molemmin puolin. Kastike puolestaan syntyi näin:

Tilli-sitruunakastike

2 dl Pirkka-kasvirasvasekoitetta
1 rkl kalafondia
1 pieni valkosipulin kynsi (siis pieni, ellet halua valkosipulikastiketta)
1 tl sitruunan raastettua kuorta
1 rkl sitruunan mehua
½ dl hienonnettua tilliä

Keitä kasvirasvasekoitetta, kalafondia ja hienonnettua valkosipulia kattilassa noin 5 minuuttia. Lisää sitruunan raastettu kuori ja mehu. Tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa. Lisää tilli juuri ennen tarjoilua.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Juhannuksen possufile

file.jpg

Päivän indeksi: 71.

Tänään söin hieman tavanomaista enemmän. Energiaa kertyi 10750kJ jakaumalla 48-19-33. Ylimääräiseen tankkaukseen oli syynä 40 kilometrin pyörälenkki television ääreen (kaikkea sitä tekeekin futiksen mm-kisojen vuoksi). Olettaisin siis, että tuo ylimääräinen energia tuli kulutettuakin varsin tehokkaasti. Paino ainakin tulee edelleen alas, joskin vauhtia saisi olla hieman enemmänkin. Kolmasosa tavoitteesta tullee suoritetuksi lähipäivinä, joten tätä tahtia koko operaatioon kuluisi noin 9 viikkoa aiemmin arvioidun 6 viikon sijaan.

Juhannuksena söimme toki muutakin kuin edellisen postauksen suklaakakkua. Jo lähes juhannuksen perinneruokiin kuuluu toki tortelloonit, mutta paistelimme lisäksi kokonaisen porsaan sisäfileen. Jotta homma sujui tarpeeksi rivakasti, käytimme valmiiksi marinoitua filettä. Valmistusoperaatio olikin varsin yksinkertainen. Ensin koko mötikkä ruskistettiin huoneenlämpöisenä pannulla ja pantiin sitten 225 asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi (paistoaika koon mukaan, meillä oli pienehkö filee) ja annettiin sitten vetäytyä hetki ennen palasiksi leikkelemistä. Hyvää helposti.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Suklaakakku, taas

Päivän indeksi: 74.

Tervetuloa tutustumaan celen ostoskassiin. Tänään vuorossa on päivittäissyöminkien täydennys, sillä ruoka odottaa jo valmiiksi pakasterasiassa lämmittäjäänsä. Vihannesosastolta mukaan tarttuu tomaattia, joka on paitsi terveellistä, myös herkullista ruispalojen päällä. Mehevyyttä ilman rasvaa. Vihannesosastolta ostoskoriin hyppää myös pari myrkkysuihkeille altistuneen lapsi- ja orjatyövoiman kasvattamaa banaania. Banaani on muutenkin pahasta, sillä se sisältää aika paljon sokeria. Koska päivän kiintiöön sisältyvä toinen hedelmä on omena, täytyy kuitenkin iltapäiväksi olla vaihtoehtoista hiilihydraattivoimaa. Celen matka jatkuu lihaosastolle, josta kauppakori imaisee Snellmannin kalkkunafileeviipaleita, jotka sisältävät 24g proteiinia sadassa grammassa. Maitohyllystä mukaan cele poimii tavallista kahden prosentin raejuustoa 0,1% version sijaan. Rajansa kaikella, cele toteaa ja nappaa hyllystä 0,1% mansikka-vaniljajukurttia. Maitohyllyiltä cele suuntaa murohyllylle, josta löytyykin runsaskuituista vähärasvaista vähäsokerista kolesterolitonta ja sydänystävällistä* aitoa täysjyvävehnää, eli weetabixeja. Tämän jälkeen celen ostoskorista puuttuukin enää Marli vital ananas, appelsiini, omena, passion ja banaani ELINVOIMAA + 10 vitamiinia, mitä cele juo, koska ei halua syödä vitamiinipillereitä täydentämään alhaisen ravinnonsaannin mahdollisesti aiheuttamaa liian vähäistä vitamiininsaantia. Mehuhyllyltä cele suuntaakin jo kassalle. Kiitämme seurasta, tervetuloa uudelleen.

Kyllä se eilinen punnitus taitaa mennä nestetasapainon piikkiin, joskin tänäänkin oltiin turvallisesti viime viikon lukemien alapuolella. Ehkä se kakkudietti vastaa sitä paljon puhuttua vähähiilihydraattista ruokavaliota. En kuitenkaan usko, että viljatuotteita oli tarkoitus korvata suklaalla ja voilla. Päivän ravintokertymä oli 8850kJ, josta hiilareita oli 53%, proteiinia 19% ja rasvaa 28%.

Huomiseksi täytyy keksiä parikin ruokaa, tai yksi iso, sillä pakastin alkaa ammottaa tyhjyyttään ja töissäkin on syötävä. Kalaa olisi tarkoitus syödä, ja niitä kalareseptejä voi ehdotella edelleen, vaikka tämä ihana palvelin päätti jälleen viettää lähes koko päivän alhaalla makoillen. Oli siinä se hyvä puoli, että spämmiäkään ei tullut koko päivänä.

kakku.jpg

Juhannuksena touhuttiin tyttöystävän kanssa taas suklaakakkua. Tämä muunnelma on melko lähellä sitä viime viikkoista kakkua, mutta tässä oli hieman enemmän suklaata ja vähemmän voita. Vesihauteen puuttuminen vaikutti ehkä eniten lopputuloksen koostumukseen. Tämä oli melko ilmavaa, kun se viime viikkoinen oli todella märkää.

Ranskalainen suklaakakku

2 dl pienikiteistä sokeria ja hiukan ripoteltavaksi vuokaan
275 g tummaa suklaata rouhittuna
175 g suolatonta voita paloiksi leikattuna
4 tl vaniljasokeria
5 munaa valkuainen ja keltuainen eroteltuina
2/3 dl jauhoja siivilöitynä
hyppysellinen suolaa
tomusokeria koristeluun
(kermavaahtoa tarjoiluun)

1. Kuumenna uuni 175-asteiseksi. Voitele paksulti 24cm irtopohjavuoka, jauhota vuoka kevyesti sokerilla ja naputtele liika sokeri pois.

2. Pane sivuun 3rkl sokerista. Laita suklaa, voi ja loput sokerista paksupohjaiseen kasariin ja pidä kasaria miedolla lämmöllä, kunnes suklaa ja voi ovat sulaneet ja sokeri liuennut. Ota kasari liedeltä, sekoita joukkoon vaniljasokeri ja anna seoksen jäähtyä hiukan.

3. Vatkaa keltuaiset suklaaseokseen yksitellen; vatkaa hyvin jokaisen lisäyksen jälkeen. Lisää jauhot sekoittaen

4. Vatkaa valkuaiset puhtaassa, rasvattomassa kulhossa sähkövatkaimella hitaasti vaahdoksi. Lisää suola ja jatka vatkaamista nopeammin, kunnes vaahtoon muodostuu pehmeitä huippuja. Ripottele pinnalle sivuun pantu sokeri ja vatkaa, kunnes vaahto on jäykkää ja kiiltävää. Vatkaa kolmasosa vaahdosta suklaaseokseen ja kääntele sitten joukkoon loput vaahdosta.

5. Kaada seos varovasti vuokaan ja naputtele vuokaa hiljakseen ilmakuplien poistamiseksi.

6. Paista kakkua 35-45 minuuttia, kunnes se on noussut hyvin ja pinta joustaa, kun sitä painetaan kevyesti sormenpäällä. Siirrä kakku ritilälle, poista vuoan reunat ja anna kakun jäähtyä kokonaan. Poista vuoan pohja. Siivilöi kakun päälle tomusokeria ja siirrä kakku tarjoiluvadille. Tarjoa kermavaahdon kera.

*Osana terveellistä elämäntapaa ja vähärasvaista ruokavaliota.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Mitä ruokaa kalasta?

Juhannuksena jäi punnitukset väliin ja muutenkin syötyä tuli vähän mitä sattuu (mm. kolmea eri kakkua). Kaikesta huolimatta vaaka yllätti positiivisesti eilen illalla ja punnitsin jälleen uuden minimin. Päivän indeksi siis 77. Saa nyt nähdä, johtuiko tuo nestetasapainosta vai mistä.

Joka tapauksessa nyt näyttää laihdutuksen kannalta taas hyvältä. Seuraaviin bileisiin on nimittäin peräti kolme viikkoa, joten sinä aikana pitäisi jo päästä melko lähelle tavoitepainoa. Tämän viikon indeksitavoite on 60, voi tosin olla, että sen saavuttaminen pitää hieman kiirettä. Tänään tilastoin jälleen syömisenikin muutaman päivän tauon jälkeen.

Kuten oikeasta palkista näkyy, kalaruuat ovat jääneet tässä blogissa vähemmistöön. Koska kala kuitenkin on terveellistä ja sisältää pehmeitä rasvoja, olisivat kalaruuat oikein sopivia näin laihdutusajalle. En ole itse kummoinenkaan kalaekspertti, joten pyydänkin teiltä nyt vinkkejä kala-aterioihin. Pistäkää siis kommenttilaatikkoon suosikkikalaruokanne (mielellään sellaiset, joihin ei tule aivan mahdottomasti kermaa) niin testailen niitä sitten tulevien viikkojen aikana. Jos resepti löytyy blogista tai muualta netistä, niin linkit käyvät ihan yhtä hyvin.

Kommenttispämmiongelma on nyt sellaisissa mitoissa, että kaipailisin myös vinkkejä wordpressiin sopivista spämmifiltteriplugineista. Yksin viikonlopun aikana tänne tuli noin 140 spämmiviestiä, joten niitä alkaa olla aika ikävä moderoida käsin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Pastanjauhajien koekeittiö raportoi (Bronxin possunfilepihvit)

marinadi.jpg

Päivän indeksi: 84.

Tältä päivältä minulla ei ole ravintoarvoja. Olin nimittäin koko päivän menossa ja söin lähinnä ulkona. Sikäli syömiset varmaankin meni suunnilleen oikealla tavalla, sillä päivän indeksi jatkaa laskuaan ja tänään punnitsin jälleen tämän urakan pienimmän lukeman. Voi olla, että en ole aivan aiotussa laihdutustahdissa, mutta eipä tässä liene huolestumisen aihetta niin kauan kun suunta on oikea.

liemi.jpg

Joitakin bloggaamattomia arkistoruokia täältä vielä löytyy. Tämä laihdutuskuuri tuntuu hieman hidastavan kokkailutahtia, joten on ihan hyvä, että on jotain blogattavaakin noiden tylsien ravintoarvolukujen ohella.

Pari viikkoa sitten kokkailin vaihteeksi Pastanjauhajien suosikkikokkivieraan ohjeen avulla porsaanfileestä maittavia pihvejä. Lurautin sinänsä suosimaani balsamicoa tähän ehkä hieman liikaa, mutta muuten tämäkin Bronxin sapuska oli oivallisen makuista. Tässä alkaa muuten vähitellen oppia kyseisen herran suosikkiraaka-aineet. Tässä resepti alkuperäisessä muodossaan.

annos1.jpg

Possunfilepihvit ja inkiväärikastiketta

21:46 – nymmuuten tuli aika jees ruokaa
21:47 – citymarketissa oli näppärä kokonainen possun ulkofile tarjouksessa
21:47 – jotain jauhelihan hintaista
23:06 – leikkasin pikku pihveiksi
23:08 – putsasin rasvan pois, leikkelin noiseteiksi
23:09 – hiukkasen öljyä, balsamicoa, pippuria
23:09 – annetaan hautua
23:09 – taputtelin vähän rystysillä
23:09 – paistetaan voin ja öljyn seoksessa
23:09 – paiston lomassa rouhitaan pippuria pintaan
23:10 – ja vähän grillimaustetta
23:10 – eipä mene kauan kun on kypsää ja sopivan väristä
23:11 – kun on paistettu, huuhdellaan pannu kermalla
23:11 – ja keitellään vähän kasaan
23:11 – -> soosi
23:11 – pistin tuoretta inkivääriä ja curryä
23:12 – perunat kaveriksi
23:12 – ja Laitilan Kukko Pils

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Entrecôteta ja pekoniin käärittyjä herkkusieniä

kastike.jpg

Päivän indeksi: 86.

Tänään oli jotenkin kumma päivä. Sekoilin ravintolaskujeni kanssa niin, että täydensin hieman iltapalaa, kun energiansaanti meinasi jäädä noin 8500 kilojouleen, mutta myöhemmin tajusinkin mokanneeni lounaan merkinnässä, joten lopulta päivän kokonaissaldoksi tuli ehkä hieman yläkanttiin 9850kJ. Energiasta 50% tuli hiilareista, 19% proteiinista ja 31% rasvasta. Suklaakakku häiritsee edelleen.

liha.jpg

Pupunpaistajan kanssa paistelimme viikonloppuna pääruuaksi pupun sijaan naudan entrecôteta. Sen ohessa väsäsimme Suomen kulinaarisen elämän keskuslehden, eli Ruoka Pirkan, ohjeen mukaan pekoniinkäärittyjä herkkusieniä. Oli muuten ensimmäinen kerta kun panin suuhuni pekonia teemaviikon jälkeen. Aterian täydensivät rosmariiniperunat sekä rosepippurikastike.

Kaikki ruuat ovat sen verran simppeleitä, että en ala niistä erikseen reseptiä kirjoittamaan. Pihvit paistettiin ihan perinteisesti. Ensin heitettiin päälle hieman suolaa ja pippuria ja sitten poltettiin hetki kuumalla valurautapannulla ja kypsennettiin miedommalla lämmöllä. Suosittelen Pippurimyllyn artikkelia aiheesta. Kastike syntyi yksinkertaisesti kaatamalla kermaa ja rosepippureita pihvien keitinliemeen ja keittämällä hieman kasaan. Myös rosmariiniperunat on tuttu ruokalaji.

sienet.jpg

Sienet taas kasattiin niin, että pienistä herkkusienistä otettiin kannat pois ja sisään tungettiin yrttituorejuustoa. Sitten koko hoito käärittiin pekoniin. Ohjeessa suositeltiin käyttämään pitkittäin halkaistuja pekonisiivuja, mutta me toki käytimme kokonaisia siivuja kun niitä riitti. Hieman pekoni ehkä yliajoi sienen ja juuston hennon maun, mutta pekonin kanssahan ei voi ikinä epäonnistua. Kun kaikki sienet on paketoitu, laitetaan ne 225 asteiseen uuniin noin 15 minuutiksi.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone

Tosi mehevä suklaakakku

viipale.jpg

Päivän indeksi: 87.

Alkuviikon ravintotasapainoa haittaa pupubileistä ylijäänyt suklaakakun loppu. Onnistuin siitä huolimatta puristamaan tänään melko maltillisen 9570kJ eikä rasvankaan arvo kovin pahasti kohonnut, hiilareista tuli 51%, proteiinista 17% ja rasvasta 32%. Tuoreimmassa Etiketti-lehdessä oli sitäpaitsi jälleen esitetty väite, että tumma suklaa maltillisesti käytettynä on terveysvaikutteista.

Kyseisessä erittäin herkullisessa suklaakakussa on energiaa vaivaiset 16800 kilojoulea. Energiasta 29% tulee hiilareista, 5% proteiinista ja 65% rasvasta. Jätin itse koristelusta suklaalastut pois, kun olisi pitänyt ostaa toinen suklaalevy sitä varten. Sitten olisikin ollut hyllyssä kaksi suklaalevyä ruokahalua kiihottamassa (siitä edellisestä suklaalevystä on muuten nyt kolme riviä syöty, viisi jäljellä). Pelkäsin ajaneeni kakun liian kypsäksi, kun 45 minuutin kohdalla se oli vielä kovin raakaa ja sitten unohdin sen hetkeksi. Lopputulos oli kuitenkin erittäin mehevä ja märkä, joten eiköhän kypsyysastekin ollut varsin sopiva. Ehkä paras suklaakakku, jonka olen tehnyt.

vuoka.jpg

Mehevä suklaakakku

250 g tummaa suklaata rouhittuna
225 g suolatonta voita paloiksi leikattuna
5 munaa
1 1/4 dl sokeria ja noin 1 rkl ripoteltavaksi vuokaan
1 rkl kaakaojauhetta
4 tl vaniljasokeria
kaakaojauhetta koristeluun
(suklaalastuja koristeluun)

1. Kuumenna uuni 175 asteiseksi. Voitele kevyesti 23 cm:n irtopohjavuoka ja vuoraa sen pohja leivinpaperilla. Voitele paperi, sirottele sen päälle hiukan sokeria ja kallista liiat pois.

2. Kakku kypsennetään vesihauteessa, joten peitä vuoan pohja ja sivut kaksinkertaisella foliokerroksella, jottei vettä pääse vuokaan.

3. Sulata suklaa ja voi kasarissa miedolla lämmöllä ja usein sekoittaen sileäksi, ota kasari sitten liedeltä. Vatkaa munia ja 1 1/4 dl sokeria sähkövatkaimella 1 minuutti.

4. Yhdistä kaakao ja jäljellä oleva 1 rkl sokeria ja vatkaa ne hyvin munaseoksen sekaan, samoin vaniljasokeri ja vähitellen myös sulatettu suklaa. Kaada seos vuokaan ja naputtele vuokaa kevyesti ilmakuplien poistamiseksi.

5. Nosta kakkuvuoka uunipannuun ja kaada pannuun kiehuvaa vettä niin, että sitä on 2 cm:n korkeudelta. Paista 45-50 minuuttia, kunnes kakun reunat ovat jähmettyneet ja keskusta yhä pehmeä (5 cm päähän reunasta pistetyn tikun tulisi säilyä puhtaana). Nosta vuoka pois vedestä ja poista folio. Siirrä kakku ritilälle, poista vuoan reunat ja anna kakun jäähtyä kokonaan (kakku laskee hieman keskeltä).

6. Kumoa kakku ritilälle. Poista vuoan pohja ja paperi. Siivilöi kakun päälle runsaasti kaakaojauhetta ja asettele suklaalastut kakun reunalle. Liu’uta kakku tarjoiluvadille.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Pin on PinterestShare on TumblrEmail this to someone